United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sa tuskin tiedät hento ystävä, tät' älä säikähdä : sä ystäväsi nyt vankilassa tapaat. Ruhtinas mua niinkuin koulupoikaa kurittaa. En voi, en tahdo kanssaan kiistaa käydä. LEONORA. Sä näytät ylenmäärin kiihtyneeltä. TASSO. Niin heikoksi, niin lapseksiko luulet mun, että runnella vois tällainen tapaus minut? Se, mi tapahtui, niin syvään ei mua loukkaa, mutta se mua loukkaa, mitä merkitsee se mulle.
Hän mulle: »Syynsä suurimman hän tunsi, sen turman myös; siks ihmekö, jos meitä hän moittii, vähemp' ett' ois ihmis-itku? Kun pyytehenne kiinnitätte moiseen, min osat, muille jakain, hupenevat, on kateus palje huokauksienne. Mut rakkaus jos kaarten korkeampain vois ylös johtaa ikävöimisenne, ei painais poveanne pelko tämä.
Jos uskollisna itsellesi pysyt, Tuot' ääntä kuullen, joka totta lausuu, Niin sortumatta kestät, kasvat yhä, Ja kunnias on puhdas, kirkas, pyhä. Jää rauhaan, mutta siunaa Israel! Poistuu. BILEAM. Hän läksi. Aina totuus, totuus, totuus! Jos lihaa myös en ois ja ihmisverta, Niin kaikki kaikessa vois olla totuus. He tulevat! Taas uutta ahdistusta. Tääll' elämä ja tuolla kuolema.
Mut kallion kylmänpä kyljestä Sun kukkea kruunusi nousi Ja tuulien touhussa myrskyllä Sun latvasi laulaen sousi, Mut runkosi vankka se taipunut ei, Jos lehväsen tuulis-pääkin vei. Kun luottavan tyyneenä eessäni mun Tuoss' seisot kuin koskessa paasi, Teen aatoksissani vertailun: Jos tuo olis kulturi maasi! Sen juuret ne kansasi sielussa ois, Vaan latva se vapaana soutaa vois.
Kai lieden hehkuvaksi Sun lämpös sais, Työahjon kirkkahaksi Se kuumottais, Vaan umpun unet vienot Se riistää vois, Ja kukan helvyt hienot Se polttais pois. Jo tuomet kaikki lehtii, Mä kukka en; Kevääni, jos se ehtii, On myöhäinen. Vaan säteheks sä mulle? Et konsanaan! Ma kukkaseksi sulle? En milloinkaan!
Noill' ukkoräivill' On kiittämättömyys vain luonnon vamma; Verensä hyistä on, se virtaa tuskin, Eik' ole hyvää; heiss' ei hyvyytt' ole; Ja luonto maata kohden painuessaan, On tylsä, raskas niinkuin matkan määrä. Sin' olet kunnon mies; sen sanon suoraan; Ei tahraa sinussa. Se aatos pois, Ett' ystäviins' ei Timon luottaa vois!
Moisia peljätä vois joku toinen kuoloton ehkä, jonk' ylen paljon heikomp' on käsivarsi ja voima; vaan sinun mainees käy niin kauas kuin valo koiton.
COMINIUS. Pois nyt tulkaa! 1 PATRIISI. Pilannut tuo on onnensa. MENENIUS. Ei luonteet Noin jalot maailmassa menesty. Neptunon kolmihaaraa mairitella Ei vois hän, eikä Zeunkaan ukkosvoimaa. Sydän häll' on suussa: mitä povi tuntee, Tuo ilmi kieli; vihass' unhottaa hän, Ett' on hän koskaan kuolon nimen kuullut. 2 PATRIISI. Oi, jos vuoteessansa He olisivat! MENENIUS. Vaikka Tiberissä!
Niin, aivan huomaamatta talonväen vain kaukaa hiihtää yli Poutunmäen. Hän ehkä aittain takaa kiertäissään vois nähdä vilahduksen äidistään ja ehkäpä, jos uskallusta sais, hän vielä pihamaalle kurkistais. Niin, milloin nähneekään hän ensi kerran taas Pouttulan vain tiedoss' oli Herran.
Tuhansin lähtehin, Penninon päältä, välillä Valcamonican ja Gardan veet pursuu, jotka jäävät järveen tähän. Keskellä sen on paikka, jossa piispat Trientin, Brescian ja Veronan yhteen vois tulla siunaamahan piiriänsä. Varustus vahva, kaunis on Peschiera, tuo torjuu Bresciaa sekä Bergamoa, miss' alimpana ranta kaartuu. Sinne