Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
"Herra!" sanoi Klairon jäykästi ja totisesti, "sitä olette te jo kolme vuotta ehtimiseen minulle sanonut, kunnes olette nyt minut peräti kyllästyttänyt sillä. Minä kielsin teitä sen tähden tulemasta tyköni, että minä vihaan kaikkea kyllästymistä.
Hän epäili ja oli kahden vaiheilla, silloin kuin Helena oli varma. Se vaillinainen tieto, jonka Cineas oli saanut, jätti hänet hänen entiseen asemaansa. Sattumalta eräänä päivänä Isaakin luona ollessaan hän mainitsi kristityistä jotain. Isaak kohta osotti suurta mielenliikutusta. Cineas kysyi syytä. "Minä vihaan heitä!" vastasi Isaak kiivaasti. "Minkä vuoksi? Ei heissä ele mitään vihattavaa."
"No, jos niin on, ei sinun pitäisi viivytellä kuorman tyhjentämistä noilla raskasmielisillä huokauksilla ja salaisilla viittauksillasi, jotka aina ovat tekemäisillään minut hulluksi. Tiedät, että vihaan senlaista! Minä aina puhun asiat suoraan ja kurjastelematta!" "Minä ajattelin vaan sinun univormuasi, ja onko räätäli lähettänyt kotiin siitä jääneet vertatilkut."
Se ei liene vaikeata. VARRO. Eikö? Neiti Anna! Minä vihaan verukkeita, enkä juuri osaa esiintyä huokaavana kosiana, sen vuoksi kysyn suoraan: tahdotteko tulla vaimoksi leskimiehelle? Päivä päivältä, on se käynyt selvemmäksi, että rakastan teitä, lemmin teitä, enemmän kuin ketään naista tähän asti, jos te vaan aina pysytte tuollaisena samana hyvänä Annana. ANNA. No niin.
Kaikkien pyhimyksien nimessä, häväistyksenne on kahdenkertainen se on uskottomuutta ja pelkuriutta samalla kertaa ja minä olen nainen, te olette oikeassa, muutoin en saisi rankaisematta teitä loukata. Menkää, hyvä herra, menkää! menkää! huudahti tuo intohimoinen tyttö, jonka viha oli yhtä rajaton kuin hänen rakkautensa, menkää minä en ole koskaan rakastanut teitä, minä vihaan, minä inhoan teitä!
Nyt saan olla omana herranani. En palvele ketään, en kumarra ketään, enkä pelkää ketään. Mutta järvet ne rämähtää ja vuoret ne rämähtää, kun tämä poika liikkuu. Ja naiset väistykööt syrjään, sillä niitä tästä lähtein vihaan ja inhoon pahemmin kuin käärmeitä. Elä vaan unhota mitään kamsuistasi jälkeesi, vähissä naiset ottaisi ne takavarikkoon. Pois tieltä, talonpoika!
"Kah ihmettä!" irvisteli Neekeri, "hän antaa almuja." "Ja te olette sukkela", vastasi Guebriläinen. "Tämäpä on kummallinen päivä." "Mitä nyt tehdään?" kysyi Kisloch. "Syödään päivällistä", esitteli Neekeri. "Niin! tämän platanipuun alla", lausui Kalidas. "Hauska on olla yksinään. Minä vihaan kaikkia paitsi meitä itseä." "Seisattukaat tähän, vanha konna", huudahti Guebriläinen.
Mutta varsin helppo on seurata tänlaisen pienen alun asteittaista kasvamista: se kehittyy vastenmielisyydestä inhoon, inhosta katkeruuteen, katkeruudesta vihaan.
Minä huomaan nyt, että kohden Claudioo on vihasi teroitettu, kohden miestä, jota minäkin vihaan sydämmeni pohjasta ja jolle olen velkaa verisen koston. GREGORIO. Hahaa! siis taidamme ottaa toinentoistamme kädestä ja rynkätä päisin yhdessä. MARCIA. Kaiketi on minulla syytä vielä enemmin kuin sinulla vihata sun herraas. Mutta kuinka nosti hän sun kostos himon? GREGORIO. Vimmatulla tavalla.
Ja minä häntä rakastan, virkkoi Meri tuskin kuultavasti. Niin, jatkoi Regina, minä häntä vihaan kuin kuolemaa, kuin syntiä, kuin kadotusta. Jos minä olisin mies ja minulla olisi voimakas käsivarsi ja jos minä voisin heiluttaa miekkaa, olisi minun elämäni tarkoituksena hävittää hänen sotaväkensä ja hänen työnsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät