Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Perheenjoukko tät' ei huomannunna, Jota töllissä olj kaksi henkee, Ottopoikans ei, ei tyttärensä; Halaellen toisiaan, he istui, Käsi käässä, pääkin päätä vasten, Kiukaan vieress' hiljaa, huoletonna.
Nuo kokouksen keskeen toi ne, ja nous Agamemnon; airut Talthybios, jaloääninen kuin ikivallat, viereen kansojen pään kävi karjua luo talutellen. Atreun poikapa nyt käsin kiskaltain veti veitsen, vyöllä mi vieress' ain' oli miekan valtavan huotran; otsuskarvat viilsi ja puoleen Zeun kädet nosti palvoen häntä; ja paikoillaan kaikk' ääneti istui, kuunteli kansain päätä akhaijit, kunnian antain.
Mä hälle tervehdykses sanon. AKSEL. Vaan Valpurille ennen kaikkia! Hellästi halaan haudass' saada vieress' Armaani ruumiin nukkua, kun hänen Elonsa tääll' on päättynyt. WILHELM. Niin saat. Viel' onko muut'? AKSEL. Ei muuta. WILHELM. Siis nyt lähden. Mun oiva, kunnon sotaveljen'! Kiitos Uskollisuudest', ystävyydestäs! Sen töin sa osotit, vaan sanoin harvoin.
Niin hilpeästi loisti lies', Vaimonsa vieress' istui mies, Ja lapsijoukko suloinen Se näytti vasta rukoilleen, Se näytti miltei uskovan Ett' templi heill' ol' majanaan. Loi pöydän päässä kynttilä Valonsa, ainut töllissä; Sinnekkin ruokaa laaditaan, Vaikk' ei käy kukaan maistamaan. "Kenenkä paikka?" kysäisin: Sanottiin: "hyvän enkelin." Jenny.
EDELLINEN. Ja entäs onneakin, jota halaisin! Sun vieress' käy hän vaan mä syrjapuolla Ain' olla saan! Sun vie hän tanssihin. Sun huveistasko huolisin! TOINEN.
Herra antoi kansallensa Armon, voiton, kunnian: Vihollisten häpeäksi Nainen surmas Siseran, Jonka äiti odotteli, Istui vieress' ikkunan; Kysyi: »miksi viipynevät, Voittovaunut Siseran? Aina ennen eellimmäisnä Kotihin hän ennätti.» Mutta hälle vastatahan: »Saalista hän jakavi.» Käyköön niinkuin Siseralle Herran vihollisille! Hyvin käyköön uskoville Häntä rakastaville!
"Jäi käärinliinaks kunnaan heinä, min punahurme purppuroi; ja vieress' sorjin poika on, jot' impi koskaan ihannoi! Voi verikättäsi, julma herra, sua hurjaa murhamiestä voi! Sa monen mielen musersit, mi rauhaa vain ja hyvää soi." Macphersonin jäähyväiset. "Hyvästi tyrmät, yö ja hyy, ja kurjuus hornan suun! Macpherson joutuin selviytyy tuoss' alla hirsipuun!"
Sinisalon taa jo painui päivä kun hän, toivon vaiheella ja tuskan, kerkes asunnolle kirkkoherran. Tyhjä, kolkko oli vankka talo, raiskattu kuin paljaaksi pantu saari järven jäältä nähden talvis-yönä. Tuvass' yksin takan vieress' istui rampa sotamiesi, vanha Miekka. Nyt, kun ovi aukes ja hän vanhan tunsi tuttavan, hän pystyyn katkas, vaikka vaivain, haavain hervaamana.
OTHELLO. Seis, Te, jotka puollatten mua, ja te toiset! Tapella jos mun tulee, kuiskuttajaa En siihen toimeen kaipaa. Mihin teill' on Mua mieli viedä? BRABANTIO. Tyrmään, kunnes oikeus Lain mukaan ajan määrääpi ja kutsuu Sun vastaamaan. OTHELLO. Mut jos ma totteleisin, Kuink' olis dogi siihen tyytyväinen, Jonk' airut tässä vieress' on ja kutsuu Tärkeissä valtakunnan asioissa Mua hänen luo?
Paljainpäin hän portaill' istui, ylevänä ryhdiltään, piti hattukuluansa vasemmassa kädessään; tämä käsi saattoi vielä ottaa suodun antimen, käsi toinen oli poissa, sota oli vienyt sen. Ja hän lauloi rahvahalle, kutka kuulla tahtoivat. Laulu huono, palkka halpa, halvat myöskin kuulijat; minun kanssan' ystävyksin vieress' ukon seisoi vaan nuori ylioppilas, ja pari poikaa risoissaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät