Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Vaan toki ohjata teit' ei saa Priamon vesa Hektor, vallata vaunuja ei valioita; sit' en minä salli. Eikö jo riitä, kun sai asun, jost' ylen ylpeä syytt' on?
Se on telehvooni...! Pojat, siinä on telehvooni! huudahteli silloin Vesa ja liikkumattomina, sanattomina katsoivat pojat ylös pylvään päähän. Vasta pitkän ajan kuluttua uskalsi Otto selittää näkemäänsä: Siinä on semmoinen rautalanka. Se sitte sitä myöten menee, kun pappa soittaa kammista, ja sitte se puhuu, selitti Vesa. Se telehvooniko se puhuu? Se... Mutta se on kaupungissa se joka puhuu.
Keskustelu alkoi kiihdyttää mieliä ja sen lopussa jo huudahti Vesa: Kun pääsisi miten kaupunkiin, niin sitte sitä poltettaisi tupakkaa vaikka miten paljon. Ja nyt tuli kysymys miten sinne päästä. Keskustelu siitä asiasta kesti kotvasen. Viimein hoksasi Esa keinon miten päästä kaupunkiin. Hän huudahti: Lähdetään sinne katsomaan telehvoonii! Niin pojat! Todellakin!
Lukijan luvalla hyppäämme siis alkupuolen ohi ja siirrymme suorastaan siihen paikkaan, jossa mamman osaa näyttelevän Helmin olisi pitänyt ruveta riitelemään Vesan kanssa. Vesa jo kehotti: No nyt jo riitele! Enpä minä osaa! hymyili tyttö. Saku koki neuvoa: Riitele vaikka niin kuin äiti isälle: koputa näin sormellasi vaikka tätä penkkiä ja sano: Tenho hoi...! Tenho!
"Elä unhota, että olet sukusi viime vesa, että kaikki toiveeni kohdistuvat sinuun. Sillä lopulta, mihinkä hyödyttää sinua laajat tiedot? Olinpa tyhmä että kiivastuin. Anna alhaisesta kansasta lähteneitten nousukkaitten ylpeillä. Olethan rikas, niin, poikani, kovasti rikas.
Vesa tiedusti masentuneena: Ketä se ottaa? Sinua ... ja sitte ne etsivät sinua koko yön, selitti Saku. Vesa riemastui: Eivätpäs toki löytäneet...! Eiväthän löytäneet, Saku! Eivät, vahvisti toinen ja ryhtyi seisomaan päälaellansa, kehuen: Seisoppas sinä, Vesa näin! He olivatkin jo syöneet ja ryhtyivät nyt koettamaan päällänsä seisomista.
Talon ainoa lapsi oli lukijalle jo tuttu Vesa. Hän oli äitinsä ilo, ylpeys ja silmäterä ja isänsä ainoa tulevaisuuden toivo. Hemmoteltuna hän oli kasvanut isänsä kodissa aiheuttaen joskus erimielisyyksiä isän ja äidin välillä, erimielisyyksiä, jotka koskivat kasvatus- ja kuriasioita. Tämänpäiväinen ladon palo oli säikäyttänyt sekä vallesmannin että hänen rouvansa Lempi Amalian mielen.
Vaan alan äärimmän, välin kaivannost' esimuuriin, tungokseen hevot täytti ja kilvenkantajat urhot; päin Priamon vesa Hektor näät kuin rientävä Ares tunkeutui, kun Zeus soi voitonkunnian hälle. Polttanut kai tulen liekill' ois tasakaarevat laivat, mielt' Agamemnonin ylhä jos ei ois johtanut Here itse jo joutumahan, tukemaan pian intoa toisten.
Pitkän matkan painoivat he toki vielä täyttä juoksua tietä pitkin uskaltamatta taaksensa katsahtaa. Mutta tultuansa vakuutetuksi, että takaa-ajaja oli jäänyt jälelle, poikkesivat he tiepuoleen. Siinä istuivat he nyt kauan sanattomina. Kukin katseli omia pohkeitansa. Vihdoin kysyi Vesa: Sattuiko sinuun, Saku? Sattui tuohon... Entäs mihinkäs kohtaan sinuun sattui?
Entäs minä? tiedusti Vesa. Vaihda Helmin kanssa! No, Helmi... Vaihdetaan! suostui Vesa, mutta Helmi epäili: Minullapa on mekko! No sitte saat Vesalta housut ja muut! Helmiä se viehätti, mutta hän epäröi: Jospa äiti toruu! Sano jotta et sinä vaihtanutkaan ... sitte kun vaihdetaan takaisin! neuvoi eräs ja Helmi jo hymyili pitkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät