Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Päin vastoin, veikkoseni; ymmärräthän, että tuo timantti oli meidän ainoa apumme: sillä saatoin minä voittaa takaisin hevosemme valjaineen päivineen ja siihen lisäksi matkarahat. Athos, sinä saat minun vapisemaan! huudahti d'Artagnan. Minä puhuin siis tuosta timantista pelitoverilleni, joka myöskin oli sen huomannut.
"Loruja! talon-pojan tyttäret kyllä tahtovat rouviksi tulla; semmoinen mies, kun minä, helposti tyhmän maa-tytön nipistän. Sinä häntä et saisi, olet liiaksi kohtuullinen mies, veikkoseni Vaaranen." "Minäpä en ole aikonutkaan ketään kosioita, tahi naida. Sen, joka on vastaava ja hoitava toisten lapsia, pitää oleman lapsitoinna."
Mustalainenkin pyrkii siihen päätä silittämään. Mutta Nalle puistaa päätään silloin niin äkeästi, että toinen heti tempaa kätensä pois. Tokko tuo edes vieraisiin tottunee! hymähtää Matti. Mustalainen viuhauttaa piiskalla ilmaan ja näyttää valkeita hampaitaan. Tottuu, hyvinkin tottuu, ole varma, veikkoseni! virkkaa hän iloisesti. Muistakin, että pidät hyvänä sitä, varoittaa Matti vielä.
Jaa, jaa, nuo siunatut tädit! sanoi hän vihdoin ikäänkuin heräten ajatuksistaan. Tiedätkös, Heikki, mitä tässä on? hän näytti suurta matkalaukkuaan. Neljä pulloa punssia, veikkoseni käytettäväksi virkistykseksi lomahetkinä, työn väliajoilla. Omakätisesti ovat tädit sovittaneet ne tyystin kirjojen väliin. Neljä pulloa! Ja sitä paitsi vielä evästykseksi varoitus: "
Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti? Veikkoseni veno souti; "Ota veikko venosehesi!" "Ei sikko veneesen pääse; Tämä ranta raisu ranta, Tänä vesi muakas." Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas; Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti?
Siitä Matti Laurin poika, Viisas Wiipurin isäntä, Pani Wiipurin avaimet Kultaiselle luotaselle: "Venäläinen veikkoseni, Karjalainen kaunoseni! Jätä vielä heikko henki, Elä murhalla murenna, Ammuit taaton, ammuit maammon, Ammuit viisi veljiäni; Ota kultia kupilla, Hopehia puolikolla, Oman pääni päästimeksi, Henkeni lunastimeksi."
Hyvä on, Aramis veikkoseni, hoitele nyt itseäsi, sanoi hän, minä lähden yksin tiedustelemaan Athosta. Sinä olet teräksinen mies, sanoi Aramis. Eikö mitä: minua seuraa onni, siinä kaikki; mutta kuinka sinä olet viettävä aikaasi minua odottaessasi? ei mitään keskustelua enää käsistä ja siunaamisista, vai kuinka, ha? Aramis hymyili. Minä kirjoitan runoja, sanoi hän.
Le Glorieux, jota tämä keskustelu suuresti näytti huvittavan, oli nyt tunkeutunut aivan airuiden lähelle. »Annas kun autan sinua, veli veikkoseni» virkkoi hän Rouge Sanglier'lle, joka toivottomana tuijotti pergamenttiin. »Tämä tässä, hyvät herrat ja ritarit, merkitsee kissaa, joka tirkistää ulos maitokamarin ikkunasta.»
Niin päivänä muutamana, huomenna moniahana itse Ahti Lemminkäinen lähtevi kalankutuhun; tullut ei illaksi kotihin, ensi yöksi ennättänyt. Jo meni Kyllikki kylähän, noien neitojen kisahan. Kenpä saattavi sanoman, kenpä kielen kantelevi? Ainikki sisar Ahilla; sep' on saattavi sanoman, sepä kielen kantelevi: "Armas Ahti veikkoseni!
Se oli nuori upseeri, joka oli jokseenkin juovuksissa. "Eikö se ole luutnantti Hansen, vanha ystäväni?" sanoi upseeri. "Kuuleppas veikkoseni, etkö tahdo pikkasen auttaa minua?" "Mielelläni," sanoi Omeletti malttavaisesti. "Minä olen juonut punssia koko päivän ja nyt pitäisi mennä illalliselle setäni, valtioneuvos Blakmeyer'in luo, mutta niin, en ole tilaisuudessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät