Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. toukokuuta 2025


Minä en riipu observatorioista, sanoi Henrik. Sitten oli vähän aikaa äänettömyyttä heidän välillään. Johannes rupesi hiljaa silittämään etusormellaan pöydän reunaa ja katsoi samaan paikkaan. Sitten hän sanoi: Tiedätkös, minä luulen, että tuo tähtitiede on yksi niitä hienoimpia viettelyksiä: se lupaa niinkuin muka tietoja jumalasta, mutta itse asiassa lykkää kaikki tyyni tulevaisuuteen.

Mustalainenkin pyrkii siihen päätä silittämään. Mutta Nalle puistaa päätään silloin niin äkeästi, että toinen heti tempaa kätensä pois. Tokko tuo edes vieraisiin tottunee! hymähtää Matti. Mustalainen viuhauttaa piiskalla ilmaan ja näyttää valkeita hampaitaan. Tottuu, hyvinkin tottuu, ole varma, veikkoseni! virkkaa hän iloisesti. Muistakin, että pidät hyvänä sitä, varoittaa Matti vielä.

Hänen silmälautansa tahtoivat painua kiinni väkisinkin ja hänen päänsä ruveta omia aikojaan uuvahtelemaan... Hän saattoi uneksia silloin oikein pitkät matkat siinä istuallaan. Joskus tulivat myös pappilan nuoret neidit häntä tervehtimään, hänen päätään silittämään ja häntä sisälle houkuttelemaan.

Tule nyt silittämään Mikkoa, niin tulette hyviksi ystäviksi. Joju läheni, mutta kissa nosti selkäkarvansa pystyyn; vaan kun Eriika otti lemmikkinsä syliinsä, sai Joju vihdoin sitä silittää, ja pian joutui koko kahakka unohduksiin.

Kiirehtien pihalla olevan istuimen luo rupesin minä silittämään paperia ja yhdistelemään revittyjä palasia. Yksi osa puuttui ja sitä paitsi oli käsiala kovin epäselvä. Suurella vaivalla sain selon seuraavista riveistä.

Hän pesi lapset ja näytti hämmästyneelle vaimolle, kuinka kauniit nämät hänen lapsensa olivat, kun ne olivat puhdistetut li'asta. Hän neuvoi häntä parsimaan, paikkaamaan, neulomaan, silittämään j.n.e. ja tuo onneton vaimoraukka rupesi vihdoin toivomaan.

Eräänä päivänä parsi äiti isän sukkia. Aivan käskemättä varistin silloin silitysraudan, laitoin pöydän kuntoon ja ryhdyin silittämään isän kauluksia. Valkea esiliina puki minut sieväksi. Laulella hyräilin onnellisena ja suhauttelin silitysraudalla kauluksia niin että savusi vain. Isä oli jo pari kertaa katsahtaa muljauttanut puuhiani.

Kuinka minun silloin kävi sääli tuota tyttö raukkaa, sillä hänellä ei suinkaan ollut helpot päivät pappilassa ollessaan, yöt kun sai valvoa lasten kanssa ja päivillä alituisesti olla varpaillaan emäntänsä käskyjä täyttämässä. Hän sai ottaa kiinni kaikkeen, milloin hänet pantiin keittämään, milloin paistamaan, milloin leipomaan, huoneita siivoomaan, tai vaatteita silittämään.

Se sopii savotassa, mutta ei talonpojan elämässä, sanoi vieras jäykästi ikäänkuin lopettaakseen puheen siitä asiasta. Meillä ei ainakaan siitä tule riitaa, sanoi hän päättävästi ja rupesi silittämään Hallin päätä, kun se tutkivin silmin tuli haistelemaan vierasta.

Semmoisen luvan pyytäminen loukkasi kumminkin minun tietoisuuttani. Lisäksi tiesin että äiti on jyrkästi vastaan. Ei kumma siis, että hermostuin, aloin juonitella ja hieroin äitini kanssa pientä riitaa. Vihdoin tuskastui siitä äiti ja järjesteli: "Taas sinä olet laiskotellessasi ruvennut oikuttelemaan... Isäsi kauluksia saat ruveta huomenna silittämään, niin heität siinä ne kujeesi."

Päivän Sana

rautatielainan

Muut Etsivät