Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
Vaan kovin kaivata hänt' ei tänne, jos kaikki me muut vain kilvan taistoon käymme ja varjelemaan kukin toistaan. Neuvoni kuulkaa siis sekä seuratkaa sitä kaikki. Kilvet parhaat, suurimmat käsihimme nyt joutuin, päähän vankimmat kypäreistä, mit' on kera meillä, tuimana välkkymähän, pisin keihäs kullekin kouraan, sitten taistelohon!
Minä olen varoitukseksi sinulle, elävänä esimerkkinä, mihin ylpeys saattaa viedä ihmisen, kertonut omat kohtaloni sinä tiedät ne kaikki rakas Feliks kaikki. Minä pyydän varjelemaan sydäntäsi ylpeydestä, silloinkin kuin onni hymyilee sinulle. Koita olla mies puolestasi, itsenäinen ulkonaisesta onnesta, se on pettävä.
Aias kilvellään leveällä Menoition poikaa suojeli, niinkuin pentusiaan emäleijona suojaa, kun läpi metsän niitä se vie sekä pyytäjäparven kohtaa voimaans' uskaltain; pedon otsapa silloin pelkkänä ryppynä on, ett' ei näy silmiä alta: noin Patroklos-sankarin siin' oli suojana Aias, vankkana viereen myös Menelaos, Atreun poika, astui varjelemaan, sydämessään haikea murhe.
Virkkoi noin, mut siitäpä Zeun ei heltynyt mieli, sillä hän kunniahan nyt aikoi Hektorin nostaa. Toiset taistelivat taas toisten porttien luona; mutta en kaikkea voi, kuin taivahiset, kuvaella. Näät kivimuuria pitkin kuin tuli leimusi taisto, sai urot Argos-maan, hädän hämmentäissäkin, pakko laivoja varjelemaan, hätämiell' oli kaikk' ikivallat itse jo nuo, jotk' aina akhaijeja auttivat taistoon.
Menkää jälleen siis ja akhaijein ruhtinahille viekää viesti se vanhintenp' on kunniatoimi uusi ja oivemp' että on tarpeen keksiä keino laivat laitavat varjelemaan sekä laivojen luona itse akhaijit, sillä on turha se tuuma, mit' äsken 425 miettivät turvakseen, kosk' en minä leppyä mieli.
Ja Gottfried sanoi, että T:ri Lutherin teologian-tohtorin vala suorastaan velvoittaa häntä opettamaan puhdasta kristin-oppia, yhtä paljon kuin hänen papinvalansa vaatii häntä varjelemaan laumaansa erhetyksistä ja synneistä. Gottfried arvelee, että myrskyiset ajat ovat tulossa. Hänelle se lienee parasta, ja hänen vieressänsä kaikki on hyvä minulle. Paitsi sitä olen minä tottunut routaisiin teihin.
Näin hänen istautuvan kirjainsa ääreen; vuoteen uutimet olivat alaslasketut varjelemaan enon silmiä kynttilän valolta, jonka ääressä Kor istui. Siinä oli nyt uutimien toisella puolella terve, vilkas ja nuori muoto, ja toisella vanha, kuihtunut ja ryppyinen. Vanhukselta oli toivo kadonnut ja elämän ilo poissa; nyt olivat ne hänelle jälleen annettavat ja ijäti kukoistavat.
Syksyn tultua kansitan äkkiä lammit ja järvet, Kiiltävän iljantehen luistaja-parvelle suon; Sievästi silloittaa sipasen joet, suot rämehetkin, Sittepä nuo kesätien koukerot oikoa voi. Turhaan raukeavat Lumetartenki laatimat hanget, Jos vaan kättäni en laske ma varjelemaan. Kirkastan komeaks kuperan, jalon taivahan kannen, Hattarat pois hajotan tähtien tieltä ja kuun.
Eik' olleet torjuvat kohta vaaraa kaivannot, ei tornit valtavan vallin, laivoja varjelemaan kera kaivannon joka luotiin, uhrata unhottain toki palveet taivahisille, jotta se suojaans' ois merinopsat sulkenut laivat, saalihit runsaat myös. Vaan vastoin kuolematonten tahtoa tehtiin muuri; ja siksi se myös pian sortui.
On kyllä totta, että hän kauvan ja lämpimästi rukoili Jumalaa johtamaan hänen menetystapaansa ja varjelemaan häntä käymästä omia teitään, mutta nämät rukoukset, niin vilpittömästi ja vakavasti kuin hän ne lausuikin, olivat ainoastaan uskonnollisia tunteen ilmauksia, joilla hän koki lieventää levottomuuttaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät