Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. marraskuuta 2025
STANLEY. Suuri valtias, Te syyttä ystävyyttän' epäilette; En pettur' ole ollut enkä ole. RICHARD. Väkeä nosta siis; mut poikas Yrjö Jälkeesi jätä. Sydämmes jos horjuu, Niin, tiedä, pojan pää ei lujass' ole. STANLEY. Mun käytökseni mukaan hälle käyköön.
Puoliso muist' etumaisna ja äitikin, kantaja kallis, raastivat suortuviaan, päin vankkurivaunuja syöksyin, koskivat vainajan päätä, ja itkien katseli kansa. Noinp' ois iltaan asti he, päivän painumahetkeen, surreet porttien eess' yhä itkien Hektorin surmaa, vaunuilt' ellei valtias ois näin käskenyt kansaa: "Syrjään muulien tieltä jo käykää.
Mutta jo vastaankin kysymääsi ja tietelemääsi: Atreun poika on tuo, Agamemnon, mies isovalta, kumpikin: niin jalo valtias kuin uros urheapeitsi, lankoni muinainen, minun kurjan ol' aika se ammoin." Virkki, mut ihmetys vanhuksen jopa puhkesi ilmi: "Vaalima taivaisten, ikiauvokas Atreun poika, mont' on Akhaian sulhoja sull' alamaisina totta!
Terve Caesar, taiston teräskellot kutsuu kuolon purppuraiseen juhlaan meitä, terve Caesar, terve valtias, nyt arpa lankee, terve, joukkosi on tuonen tuttu, terve, tuhannesti terve, suuri Caesar! Terve Caesar!
Näin hän lausui. Sammuneena silmänsä jo ummistuu, kuollehena kuollehitten päälle päänsä kallistuu. Taivahalla kirkkahasti kimaltelee tähtivyö, yli Suomen lepää synkkä Nuijasodan hallayö. Kaarlo Kramsu. Mässääjät. Kun muinoin Baabelin valtias ilomaljoja linnassa joi, nous' virrasta Persian kuningas ja murhan huudot soi.
Hällekin paljon korvaamass' oli näät pyhä Elis: valjakon vaunuineen, jalot juoksijat, niit' oli neljä; 699 kattilajalkaa voittelemaan tuli nuo ajokilpaan, vaan nepä haltuuns' Augeias, maan valtias, otti, työns ajomiehen tyhjänä pois, muremiell' upehistaan.
Hautojen ja niiden asukkaiden valtias oli nimeltään Kalma, mutta Tuonelan eli Manalan hallitsijoita kutsuttiin nimillä Tuoni ja Mana.»
Ettei sitä leikkausta tehty, ilmenee varsinkin nyt perästäpäin valtakunnan ja kansan onnettomuutena, ja pääsyyllisenä siihen, ettei ajoissa ja ratkaisevasti astuttu valtiollisen uudistuksen tielle, astuu menneiden vaiheiden esityksestä Pobedonostsev, kahden keisarin neuvonantaja, Venäjän todellinen valtias lähes neljännesvuosisadan ajan.
RICHARD. Alainen hälle valtias on, sano. ELISABETH. Hän, alaisena, inhoo moista valtaa. RICHARD. Minulle hänet sulopuhein voita. ELISABETH. Totuuden sana vaatii suoraa kieltä. RICHARD. Siis suoraan hälle rakkauteni kerro. ELISABETH. Ruma on suoruus ilman totuutta. RICHARD. On syynne liian kevyet ja herkät.
Jos hänestä miehen ja puolison ma saan, olen nuorikko nuhteeton, olen hälle ma vaimo ja orja.» Kovin kuuli valtias kummissaan sanat tyttären, muuten tyynen; ei ollut hän nähnyt milloinkaan noin riehuvan Sophrosynen. Hän kutsutti luokseen airuen, luki kirjehen, mietti vaieten, jo keksi keinon ja julisti sen: »Kiven kallihin kalliista myynen. Hyvä on!
Päivän Sana
Muut Etsivät