United States or Estonia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Siispä, veljet, sisaret, Raittiuden ystävät, Jesuksehen turvatkaa, Mielen muutos anokaa! Rukoilkaamme, että tois Monet sielut Herra pois Tieltä tämän maailman, Kääntäis tielle taivahan! Viinaseppä. vanha, heikko olen jo, Vaan veisu mulle maittaa, Vaikk' onkin kevyt kukkaro Ja tyhjää täynnä aitta.

Kuin pikku haikara, mi halais lentää ja nostaa siipeä, mut tohdi jättää pesäänsä ei, ja alas taas sen painaa, kyselyn halu mulla syttyi, sammui, siks kuin se päättyi liikkeesen, min tekee mies valmistauva jotain virkkamahan. Vaikk' oli nopsa käyntimme, näin lausui Isäni armas mulle: »Joutsi sanan, jonk' olet jännittänyt, jouahuta

DOGI. Näist' uutisista puuttuu sopusointu, Jok' uskottaviks sais ne. 1 SENAATTORI. Niinpä kyllä. Ne yht' ei pidä: minun kirjeessäni On mainittuna satakuusi laivaa. DOGI. Mun sataneljäkymmentä. 2 SENAATTORI. Mun kaksisataa. Mut vaikk' ei luku yhteen sovi aivan, Niin kuin käy arviolta laskeiss' aina, Niin turkkilaisen laivaston he kaikki Sanovat purjehtivan Kyproon päin.

Säikkynyt silloinkaan ei valjakonkiihtäjä Tydeus, vaikk' oli kadmeijein hän parvess' outo ja yksin, vaan väkikilpaan kaikki hän vaati ja vei joka voiton helpolleen; oli hälle Athene auttaja moinen.

Tään polkeutuneen oikeuden vuoksi Sodalla poljemme nyt Angers'n kenttää, Vaikk' enempää ei vihamieltä meissä. Kuin mihin vierasystävyyden käsky Tään lannistetun lapsen hyväksi Pakottaa tuntoa.

Hän kuiski jotakin; ja kuin 'Gentucca' ma kuulin sieltä, missä kärsi vaivaa hän oikeuden, tuon heitä kalvavaisen. »Oi sielu», sanoin, »sa, mi kiihkeältä niin näytät kanssain haastamaan, nyt äänes kohota, puhu iloks kumpaisenkin!» »On nainen, vielä hunnuton», hän vastas, »min kautta mieltyvä oot kaupunkiini, sit' ihmiset vaikk' kuinka moittineekin.

Täll' ensin Edenissä Oil taivas tarjona, Ja puhtaan sydämessä Se viel' on avoinna. Kuin liukkahalla jäällä Vaikk' oisi matkani, Niin pysytään me täällä, Maan päällä, armaani. Ihmeeksi merten ääret Ne Luoja tänne loi, Ja satakielten äänet Vaan ylistystä soi. Viel' alppein ryntähällä Rehoittaa ruusuni. Ei; pysytään me täällä, Maan päällä, armaani.

Monikin järjellänsä Lohduttaa itseänsä, Myös luottaa lunastukseen Ja Herran lupaukseen, Uskoksi sitä luulee, Ei sanaa tee vaikk' kuulee. Armosta te olette autuaaksi tulleet uskon kautta.

Vihansa maljan polttavan jo Jahve On yli huoneen jumalattoman Nyt tyhjentävä viime pisaraan. Nyt Herran leppymätön kiivaus Lyö rikki sydämesi paatuneen. Nyt Baalin pettämätön viisaus Sun ennustukses häpeäksi muuttaa; On sanottava: suussasi on valhe Ja kielelläsi pöyhkeilevä petos. MIKA JEMLANPOIKA. Sinussa rohkeus on perkeleen. ISEBEL. Vaikk' olkoon, mutta se on voittajan.