United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kuinka kauan aiot vaieta?" jatkoi Belisarius. "Siksi, kunnes kykenet kuulemaan minua. Tällä hetkellä vallitsee mieltäsi Urchitophel, vihan henki." "Puhu, puolusta itseäsi", sanoi Belisarius istuutuen paikalleen. "Tuon jumalattoman miehen syytös", sanoi Silverius, "saattaa vain erään pyhän kirkon oikeuden päivän valoon aikaisemmin kuin kirkko itse olisi näinä rauhattomina aikoina tahtonut.
Hän kohotti päänsä ja aikoi vastata kaikkien savolaisten puolesta. Vaan hän muisti samalla olevansa palvelija ja piti viisaampana sillä kertaa vaieta. Tämmöiset pikku kohtaukset veivät aina muutamia päiviä eteenpäin.
Minä rakastan sinua niin kiihkeästi, niin tulisesti, ett'en enää voi itseäni hillitä. Elä tuomitse minua liian ankarasti, Sylvi. SYLVI. Oh Viktor ! VIKTOR. Tiedän kyllä, että minun olisi pitänyt vaieta. Ei ilmaista tunteitani, vaan tukahduttaa ne väkipakolla. Mutta minä en voinut ne saivat minusta vallan. Sylvi nyt tiedät, kuinka minun on laitani. Tee minulle, mitä tahdot.
Lyhyesti: ritari Rechaa rakastaa; te suokaa hänelle tyttärenne, vihdoinkin niin tulee loppu synnistänne, josta en kauemmin voi vaieta, ja tyttö taas palata voi kristittyjen keskeen, taas tulee siksi, mikä on; taas on, hän miksi syntyi; hyvyydellänne, jost' emme kyllin kiittää voi, te ette vain tulisia hiiliä ois silloin kerännyt päänne päälle. NATHAN. Yhä teill' on tuo vanha virsi?
»Minulle sinun täytyy sanoa kaikki ymmärrätkö? Minua ei armollinen herra tarkottanut käskiessään sinun vaieta.» »Hän sanoi, etten kenellekään saa sitä puhua.» Boleslav puraisi huultansa. Miksi häntä enempää ahdistaa? Olihan kaikki selvä kuin päivä. Tätä olentoa oli käytetty välikappaleena, koska hän oli kylliksi tuhma ja kehno antautuakseen käytettäväksi.
Ei koskaan, ei koskaan hän luokseni saa, iät omaan hän kuvaansa tuijottaa. Narkissos, ma huudan, hu-huu, hu-huu! Kesä mennyt on, kohta on syksyn kuu. Vain tuuli mun kaipuuni äänen vei, Narkissos mun huutoain kuule ei. Kesän kukkaset kuihtuu ja riutuu ja mun toivoni hiutuu ja hiutuu, mut mun lempeni ääni ei vaieta voi. Se mun kuoltuanikin soi ja soi.
He tekivät yhdessä pitkiä kävelymatkoja campagnalle, söivät tien varrella olevissa maalaistrattorioissa ja keskustelivat vilkkaasti saamistaan uusista vaikutuksista. Mutta myöskin he saattoivat vaieta pitkiksi tuokioiksi ja tuumia kumpikin omia asioitaan. Silloin pyrki Liisan kuva jälleen Johanneksen mieleen nousemaan.
"Olet oikeassa ... olisin sen jo aikoja tehnyt, joll'ei olisi ollut kahta estettä. Ensiksikin ei kunnon mies kosta kärsimäänsä vääryyttä levittämällä pahoja huhuja. Juuri siksi, että vihasin sinua, täytyi minun vaieta; ja tiedän, että jos olisin puhunut, olisi sydämeeni hiipinyt tyydytetyn koston ilo, mutta en halua halveksia itseäni. Oli toinenkin seikka, joka sitoi kieleni.
ei kättään ois hän sinuun satuttanut: asia uskomaton sai mun hänet tekohon johtamaan, jot' itse suren. Mut hälle virka, kuka olit, mainees ett' uudistais hän, pahas lieventäen maan päällä, jonne takaisin hän palaa.» Ja runko: »Niin mua sulopuhees hurmaa, ett'en voi vaieta; te älkää panko pahaksi myös, jos pakinoimaan kiinnyn.
Se, joka saa kouristuskohtauksen, ei ole voimakas, vaikk'ei kuusi miestä kykenisi pitämään häntä alallaan. Se on voimakas mies, joka horjumatta kykenee kantamaan raskaimman taakan. Se täytyy meidän alati muistaa, semminkin levottomina, meluisina päivinämme. Ken ei voi *vaieta*, kunnes tulee puhumisen ja toiminnan aika, ei ole oikea mies.