Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Ajattelin antaa mennä vain siten, ett'en muka tiennyt koko asiasta mitään; ja sentähden pyysin vaatteitani penkiltä. Mutta, vaikka ensimmäisen askeleen astuin valheen tiellä, niin Jumala palautti toki toiselta, etten uskaltanut etemmäksi mennä sitä tietä".
Hän laski polvilleen; hän suuteli vaatteitani, jalkojani; hän nyyhki ja rukoili rakkauttani. Ollakseni vaimo, herra, minulta ei puutu rohkeutta. Ei kukaan mies ole koskaan ennen muistaakseni pelottanut minua. Mutta John Jago pelotti minua, sen minä myönnän; voi kuin hän säikähytti minua? Minä olin sydän kourassa ja polveni vapisivat.
Jumalan enkeli se oli, vaikka ei kukaan nähnyt häntä. Minä tunnen aina, milloin enkeli on lähellä. Luuletko niin, Liisa? Niin, saattaapa olla mahdollista. Ehkäpä se sama enkeli piti minun kättäni, kuin yritin ottamaan linnun poikia. Mutta nyt lähden kuivaamaan vaatteitani. *Fride ja Liisa*. Me tulemme myös. *Mylly Matti*. Huh luulenpa, että selkä alkaa jo vanheta.
Sillä se on niin kiduttavaa minulle. Kas niin. Nyt on hattu valmis. Kiitos. Vaan sitte vielä vasempaan käsivarteen. Siihenkikö harso? Niin, se kuuluu asiaan. Noo, kun niin tahdot. Pidähän kätesi yhdessä kohti. Niin että en pistä sinua neulalla. Tämähän on niinkuin ennen muinoin. Niinkö sinustakin? Silloin kuin olit pieni tyttö, niin istuit näin ja laittelit vaatteitani. Minkä osasin.
Tyttäreni seisoivat ympärilläni; he itkien suutelivat käsiäni ja vaatteitani. Silloin itkin minäkin ja tunsin siitä helpoitusta. Oli jo aamu ja päivä valkeni huoneessa. Kiersin käteni mieheni kaulaan. «Ernst, rakasta minua edelleen!» lausuin hänelle, «tahdon koettaa...» enempää en voinut sanoa, mutta hän käsitti tarkoitukseni, sanoi hellästi: «kiitos!» ja painoi minut rintaansa vasten.
Rahani kun jo tykkänään loppuivat, täytyi minun myydä vaatteitani juutalaisille, saadakseni niiden hinnalla ruokaa toimeen-tullakseni. Sillä ajalla satuin menemään aivan sattumalta kaupungin lukusaliin, jonka yhteydessä oli myös lainakirjasto. Se tuotti minulle iloa. Joka ilta istuin siellä lukemassa hengellisiä sanomalehtiä ynnä hengellisiä kirjoja, joita myös lainasin poissa-oloni ajaksi.
Olin aluksi rupeavinani vaatteitani pesemään, sillä pihassa oli nimenomaan merimiehiä varten laitettu pesupaikka pienen katoksen alla. Sitten rupesin kantamaan muka vaatteitani tuuleentumaan, joten voisin niitä sitten tavalla tai toisella lennättää laivaan.
Saattaapa se äkkiä karata kurkkuun kiinni ja kuristaa, eikä siitä sitten hyvällä irti pääse; ja vaikkei tuo kuristaisikaan, kyllä sen kanssa sittenkin olisi pääsemättömissä. Mitä minä alastoman ihmisen teen? Enhän saata ainoita vaatteitani päältäni riisua ja sille antaa. Mennään vaan pois Jumalan nimeen!" Suutari kiirehti kulkuaan.
Nyt muisti Antti unensa. »Tässähän juuri se likainen huone, johon minut vietiin pakottamalla, jossa vaan vähäsen pilasin vaatteitani. Mutta te olette tulleet vapaina ja jäätte tänne... Oi lapsi kullat!» huokasi Antti, nähtyään lasten rakkaudettomat, epäpuhtaat kasvot, ja tunsi sääliä.
Kerran tahtoisin nähdä teidätkin oikein somissa vaatteissa; kuinka viehättävä silloin olisittekaan! Nytpä minulla on oikein soma puku.» Näin ajatellessaan Hilja, ikäänkuin peläten, että joku hänen ajatuksensa kuulisi, katsoi taaksensa ja näki Paavon. Paavo oli juuri tullut sisälle. »Ah!» huudahti neito, »minä koetin uusia vaatteitani enkä muistanut, että ovi oli auki.»
Päivän Sana
Muut Etsivät