United States or Dominican Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vasta kun maissivainiolla oljet olivat valkoisen ja harmaan kirjavat ja kurpitsat kullan keltaiset, kun tatarsarka oli kirkkaan ruskea, kun vaahterain tulipuna metsän reunalla alkoi haalistua, silloin hän eräänä iltapäivänä myöhään palasi tavallisin hitain askelin, juuri samalla kun lehmänkellojen hidas tänk ä tonk alkoi mehevin äänin julistaa lypsyaikaa ja auringonlaskua.
Valkonen se on, mutta vaahterain vehreässä pimennossa sekin valkea vihertää, vihertävät sammaltuneet räystäät ja niiden syvyydessä pesivien pääskysten rinnat, vihertävät tummat ikkunalaudat ja mustat ruudut sekä niiden pitsiuutimet.
Silloin välähteli hetkisen kuin timantin loisto sumun lävitse; pariin ikkunaan Lengsfeldin linnassa oli toinen noista väräjävistä säteistä sattunut. Sitten vaipui auringon purppurapallo piiloon, ja maa oli valmis ottamaan yötä vastaan. Roosan silmistä kuvasti vielä auringon heijastus, kun hän tietämättään kääntyi varjokäytävän päästä oikealle vaahterain luokse päin.
Niin, ehkei pappilan Elma riitäkään ivaili Meeri, joka mielellään vähän kiusotteli veljeään. Täällä pihalla on niin kuuma, että tulee elävänä paistetuksi mutisi Bruuno ja siirtyi lehtimajaan vaahterain siimekseen. Hänen tulee aina kuuma, kun puhutaan hänen entisestä suosikistansa sanoi vallaton Meeri hymyillen ja meni jälleen loikoilemaan riippumattoon.
Mutta sangen pulskalta se kuitenkin näytti vaahterain puoliympyrän sisässä, kun sitä ei vielä oltu lisärakennusten, edestä ja takaa paikkaamisten tahi sivu-ulkonemusten kautta saatettu rakennusrähjäsikermän kaltaiseksi, jollaiseksi se myöhemmin muodostui. Ei edes savupiippukaan sitä rumentanut, sillä teaatteria ei lämmitetty.
Ja tähänpä nuorukaiseen, joka paitsi ylhäistä sukunimeään ei maailman silmissä edustanut yhtään mitään, oli Martta neiti rakastunut, se Martta neiti, joka oli maanviljelysneuvoksen lempitytär, joka oli pehtorin lempilapsi, kaiken väen lempilapsi, vanhain vaahterain ja lehmusten lempilapsi, veden aaltosien, rannan hiekan ja rantakivien lempilapsi, myös päivänkukkain, kellokukkain lempilapsi, kaikkien kartanon tilusten, metsäin ja kumpujen lempilapsi, kaikkien pihapolkujen ja myös kaikkien huoneiden, avautuvien ja sulkeutuvien ovien ja rappusten astuinten lempilapsi.
Tulkaa, mennään tupaan, sanoi tyttö kiireesti, osoittaen matalaa majaa, joka koivujen ja vaahterain takaa pilkotti noin kivenheittämän päässä rannasta. Nuorukainen, joka ei vielä ollut noussut maihin, ei häntä pidättänyt, vaan sysäsi veneen takaisin vesille ja virkkoi: Mene sinä vain Jaanan luo, mene! Mitäpä minä sinua seuraan, kun et enää kuitenkaan minua rakasta!
Hänellä oli päällään sama yksinkertainen hame kirkaspohjaisesta, ruusukkaasta kesävaatteesta, jossa hänet kreivi oli ensikerran nähnyt vaahterain alla; ei vähintäkään koristusta, ei nauhoja, ei liepeitä; ei leveäreunainen olkihattukaan ollut vielä saanut uutta reunusta.
Vouti hymyili ja virkkoi: Erehdyt, poikaseni; maltaat ovat juuri sieltä. Nuoret rakastavaiset jatkoivat huvikävelyään viheriässä puistossa. Loistaen niinkuin hekin terveyttä ja tulta, katseli heitä toukokuun aurinko läpi lehdittyvien vaahterain. Kainoina, viattomina, tuoreina ja toivovina kuin ensi lempi, kumartuivat kevään kukkaset heidän jalkojensa alla, eivätkä he sitä huomanneet.
Etelä-Suomen meri ja järvet, sen kuusikot, hongikot yhdessä harvinaisempain tammien ja vaahterain kanssa; sen karhut ja hirvet, sen kotkat ja käet ovat tässä kaikki kuvattuna. Samoin myös Pohjolan eli Lapin puuttomat tunturit peuroinensa. Osaksi ilmautuvat ne Kalevalassakin vertauksissa, vaan vielä useammin jonkun teon yhteydessä. Niin esim.