Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Laskeusin hetkiseksi heinäkasaan istumaan ja pöyhiessäni heiniä jalkojeni ympärille sain käsiini tyhjän, karkean säkin. Sen käärin ensiksi sukkien päälle jalkojeni ympärille, ja kun edelleen pengoin heinissä, tuli sieltä käsiini ensiksi kokonainen leipä ja kohta sen jälkeen pienoinen rasia, joka oli puolillaan voita.
Hyvärinen myönteli: »Onhan se vankka talo Jussilla... Kymmenen puntaahan se yhtenäkin vuonna sanoi voita myöneensä...» Antti riemastui. Asia näytti luistavan. Hän lisäsi vauhtia: »Kova puuhamieshän se Jussi on aina ollut... Eikä se sen eukkovainajansakaan kanssa torasilla ollut.» Emäntäkin jo höristeli korviansa. Anna Kaisa näytti syventyvän työhönsä.
Muutamana päivänä, kun Esa oli matkustanut hevosella läheiseen kylään, josta hän illalla palasi, tuli Aumolaan Silpon Lauri ja pyysi saada puhutella Helenaa. Tämä, vähän kummastellen tuon inhoittavan ja juopon miehen pyyntöä, käski hänen tulla toiselle puolelle porstuaan. Helena oli nimittäin par'aikaa maitokamarissa voita kirnuamassa.
Tunsi todella nautintoa katsellessa kirkkaan puhtaaksi pestyjä hyllyjä, joissa oli pitkät rivit lumivalkoisia maitopyttyjä, maukkaita, kuivamaan pantuja juustoja ja suuria pyttyjä, joissa oli kullankeltaista pappilan voita.
Mennään tupaan istumaan, niin maistetaan tämän vuotista viljaa. Se on mielestäni hyvin valkoista." Reeta saattoi tupaan Maijun ja meni sitte leikkaamaan leivänpytkyjä, joita hän asetti sievään koppaseen. Sitte hän otti vasta kirnuamaansa voita lautaselle ja toi tarjottavansa tuvan pöydälle. Siinä nyt rupesivat hyvällä ruokahalulla maistelemaan voileipiä, eikä kehumisia Maijun puolelta säästetty.
nyt painui suureen kukkahan, mi lehdin niin monin kaunistettu on, ja sieltä taas ikirakkautensa kotiin lensi. Kaikilla kasvot oli liekin-kirkkaat ja siivet kultaiset; muu kaikki paistoi niin valkeana, ettei voita lumi. Kun kukkaan laski ne, ne toivat myötään rivistä riviin rauhaa, rakkautta, min sai he kupeitansa siivin lyöden.
Kaikki nämä 11 miestä ja 8 naista sekä kaksi ruotivaivaista ja kaksi loista, kaikkiaan 23 henkeä, astuivat tänä nälkävuoden kovimpana aikana pöytään, jossa oli selvää rukiista leipää, tuoretta voita, suolakalaa ja puuroa jotka siihen aikaan olivat Suomessa miltei verrattomia herkkuja.
"Ja sillä lailla", sanoi Ola, maiskuttaen suutansa ja levittäen peukalon päällä voita leipävuolulle, "pääsi rouva kaikesta vaivasta, ja emännyydestä myös". "Ei saa potkia tutkainta vastaan!" kuului Torbjörgin hiljainen vastaus.
Olentos pyhäkössä, missä salat on aartehes, Sa missä säihkyt, palat, ylinnä riemun vapaa liekki lyö kuin helkavalkee, jot'ei voita yö, kaikelle päällä maan mi uljast' on, suurtyötä, joka kestää tappion, mi Luojan luonnossa on nuortuvaa, ei erakkoista eikä orjaisaa.
Kun Don Quijote niin jätti hovilinnan Ja näki eessään aavat kentät nuo, Taas elinvoimat paisuttivat rinnan, Ja veri virtas taas kuin hehkuvuo; Hän muisti vaivat, vastukset ja hinnan, Min riippuvainen päästimikseen tuo, Ja siksi Sancho Panzaan päin hän kääntyi, Ja niinkuin aatos aihtui, sanat sääntyi: "Vapaus lahja on ja kallein noita, Joit' taivas, Sancho, ihmiselle soi, Maan kullat kätketyt ei sitä voita, Ei aarteet, joita meri antaa voi; Vapautta henkes hinnoin puoltaa koita Ja kuolos kunniana ihanoi: Näet orjuus, vallanalaisuus on iestä Ja vankeus kurjinta, mi kohtaa miestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät