United States or Azerbaijan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hevosistaan he jo useimmat etempääkin tunnettiin, etenkin nimismiehen perhe, jota Priapus, uusissa, hopeanhohtavissa värkeissään, tuulen nopeudella toi Aumolaan. Nimismies istui re'essä suorana kuin keppi ja huuti vaan: ptruu ptruu. Pappilan ruuni pani myös parastaan tämän päivän kunniaksi, vaan Pilveisten savakkaa ei näkynyt ei kuulunut.
Kerromme suurimmassa lyhykäisyydessä, mitä sillä aikaa tapahtui merkillisempää kertomuksessamme mainituille henkilöille. Neljä perillistä syntyi vielä Aumolaan, vaan sallimus ne kaikki korjasi alaikäisinä Manan majoille, josta syystä Valpuri tuli vanhemmilleen kahta kalliimmaksi. Naapurissa asui pieni poika nimeltä Juho.
Vastustamaton voima veti nyt hänet Aumolaan. Mitä hän saisi asiaksi? Katsoa ruumista? Olipa se asia niin ja näin. Tarjoutua auttamaan peijaishommissa? Vielä huonommin. Tai pyytää lainaksi jotakin kirjaa tai sanomalehtiä? Hm! Ja samassa mainita, noin sivumennen, että aika oli tuntunut ikävältä? Sopikohan tuota ilmoittaa? Pääasia oli, että lähteä piti.
"Aumolaan", vastasi Sofia ja kuiskasi samassa Tapanille: "Pyydetään heidät mukaan vieraiksi miehiksi". "Tehdään niin", virkkoi Tapani. "Lähtekää Aumolaan", sanoi nyt Sofia hyvin ystävällisesti. "Joskopa lähdemme", sanoi Luopion isäntä. "Eipä tuolla ole nykyisin käyty". Luopion väki "kiipesi" nyt venheesen, johon asetettiin lauta keskelle.
Niittyväki oli 2 peninkulman päässä talosta ja palasi vasta viikon lopussa Aumolaan. Helena äitineen ja lapsensa kanssa olivat siis ainoat asukkaat talossa. Lovisa oli, Helenan pyynnöstä, tullut isolle puolelle makaamaan, samaan kamariin kun Helena ja Valpuri. Kun varhainen kesäaurinko säteillään valaisi Helenan kasvoja, hän heräsi.
Viisi viikkoa ennen kertomuksemme alkua oli tälle pariskunnalle syntynyt perillinen, jolle kasteessa pantiin nimeksi Valpuri. Lovisa Helenan äiti oli, lapsensa kun naitiin, muuttanut Aumolaan, sillä häneltä oli mies kuollut viisi vuotta sitten.
Kun Valpuri tuli Aumolaan, onnitteli häntä Helena, että oli päässyt hengissä hullun kynsistä. "Tiedätkö, kun hän sanoo, että sinä olet hänen lapsensa", virkkoi Helena. "Isäsi kielsi vaimoa, käräjänkäymisen uhalla, asiasta enempää puhumasta, mutta hullua kieltää lie sama kuin seinälle puhua. Tuskin oikeuskaan hullua voi sakoittaa", virkkoi Helena, kääntyen Esaan.
Luopion emäntä, joka kerran nyt ei tiennyt mitään tuosta suunnattomasta uutisesta, suvaitsi pitkällä viheltämisellä ilmoittaa ääretöntä myötätuntoisuuttaan. "Minun täytyy myöntää", jatkoi Sofia, "että Esa on menetellyt suurimmalla lyhytjärkisyydellä tässä asiassa. Astukaat nyt sisälle juodaan kahvikuppi ja sitten pyydän teitä seuraamaan minua Aumolaan.
"Hyvästi, roskajoukko!" huusi Hannu. "Hyvästi kultani, pese puukkosi!" vastasi Luopion emäntä suloisesti soivalla äänellään. "Kaunis poika! Dobra nuori mies!" "Näin onnettomasti päättyi Pilveisten retki Aumolaan", naurahti Luopion isäntä.
Juho juoksi mökkiinsä, sillä hän oli maannut ruohokossa lähellä kotiaan ja rupesi siistimään itseään. "No oh?" kysyi hänen äitinsä, joka puhui harvaan ja ikäänkuin korottamalla joka tavuun. "Mihin nyt?" "Aumolaan", vastasi Juho niin välinpitämättömästi kuin mahdollista. "Aumolaan!" kertoi Josefina niin oli Juhon äidin nimi. "Se ylpeyden pesä, jossa sinun jo piennä kiellettiin käymästä!