Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Vaarass' on taattojen tanner, vaarassa maammojen manner, onni ja vapaus maan! Raikuvat tornista torvet, vastaavat Väinölän korvet: Suomea suojelemaan! Vaarassa on kotikieli, on laki oikeamieli, on isä, äiti ja laps! Katso, jo rientävät uuteen kaikk' asevelvollisuuteen, vanhuskin harmajahaps. Vaarassa on suku Suomen! Koita ei konsana huomen, voiton jos saa vihamies.
Mars, tielle nyt! SANNA. Ja minä lähden mukaan. "Nuoren miehen elämä, se on niin moness' vaarass', Niinkuin ihana omenapuu on valtamaantien haarass'." Eero tulee! Eero tulee! Minä näin hänen jo kammarin ikkunasta. Mutta olkaapas vaiti! Kyllä se minunkin silmissäni oli aivan kuin Eero. ELLI. Minä juoksen häntä vastaan. ROINILA. Pysy alallasi! Pian se nähdään, onko Eero vai joku muu.
Jos etuni ja ystäväini vaara Sen vaatis, saattaisin ma teeskennellä, Ja kunniallakin. Nyt vaimos, lapses. Senaatin, aatelin on vaarass' onni; Ja mieluump' on sun noille tomppeleille Rypistää otsaasi, kuin suosiota Suun hymyll' ostaa heiltä ja näin estää Häviö varma. MENENIUS. Jalo rouva! Tule, Puhu kauniisti, ei sillä torjuakses Nykyistä vaaraa, ei, vaan pelastaakses Jo menetetyt.
OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Puhutaan nyt Cassiosta. OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Miehestä, jok' ystävyytees On kaiken onnens' aina perustanut Ja kanssas kaikki vaarat kärsinyt. OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Kuules, nyt sä vääräss' olet. OTHELLO. Pois! EMILIA. Eikö tuo mies ole luulevainen? DESDEMONA. Tuot' en ma koskaan ennen ole nähnyt.
MENENIUS. Nyt hyvä sana vaan. COMINIUS. Niin, jospa siihen Hän taipuis! VOLUMNIA. Hänen täytyy ja hän tahtoo. Niin, etkös? Tahdothan sa? Mene joutuun! CORIOLANUS. Esiintyäkö paljain päin mun täytyy Ja jalon sydämmeni taakaks panna Näin kurjin kielin valhe? No, ma teen sen! Maatilkku tää jos vaarass' olis vainen, Tää Marcion ruumis vaan, sen tomuks hiertää Ja tuuleen kylvää sais he. Forumiin nyt!
Voi, kuin nekin vaarass' on, Jotk' on tulleet armohon! Jumalan jo Juudaskin Hyvin tunsi kylläkin, Vaan kuin vähään rahaan hän Hänet suostui myömähän! Ah, voi! Rahan rakkaus Onpi sielun kadotus. Maksun varsin pienen vain Juudas sielustansa sai, Takaisin hän senkin vei, Sieluaan ei saanut, ei.
Siis, ma pyydän, Ken teist' on viisas enemmän kuin arka; Ken suosii vankkaa valtiot' enemmän, Kuin muunnoksia kammoo; kelle rakkaamp' On jalo elämä kuin pitkä ikä; Ken ruumiins' antaa tuiman lääkkeen valtaan, Kun henki vaarass' on, pois temmatkoon se Tuon monipäisen kielen: makeit' ei se Saa maistella, ne myrkkyä on sille.
Nyt sentään tulitte jälkeenpäin se vaikuttihan! RISTIRITARI. Jo tiedätte miks tulin? Itsekään ma tuskin tiedän sitä. MUNKKI. Ootte nyt sit' aprikoinut, päätellyt, ett' aivan ei patriarkka vääräss' olekaan; ett' esityksestään vain kunniaa ja kultaa voittaa; että vihollinen on vihollinen, vaikk' ois enkelimme hän seitsemästi ollut.
Taas surmaa pauhaavat tykkien suut, rajat maiden ja kansojen siirtyy, nyt Kitchner, Shilinski, Joffre ja muut nimet Klion kirjahan piirtyy, taas kärsivät, kuolevat miljoonat, taas vaarass' on kansojen vapaus. Mitä eessä on? Vaiensi profeetat tää aikojen ankarin tapaus.
Es'kuvat, avarat kuin maa mua kutsuu: Tuoss' suuri, mahtava on sotajoukko, Sit' ohjaa nuorekas ja hento prinssi, Jonk' uljas, kunnian innostama henki Salatun kohtalonkin pilkaks kääntää, Elonsa katoovaisen alttiiks antain Onnelle, vaaroille ja kuolemalle Vain munankuoren vuoks. Se toden suuri, Ken suuren aiheen vuoks vaan liikkuu, mutta Syyn korrestakin riitaan saa, kun vaarass' On kunnia.
Päivän Sana
Muut Etsivät