Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Kun tämä näki myös soturinsa janosta nääntyvän sanoi hän: "Pitääkö minun olla ainoa, joka juo?" jonka jälkeen hän kaasi veden maahan. Silloin huusivat kaikki innoissaan: "Saata meitä edemmäksi; ei meitä uuvuta, eikä janota; me tahdomme sinua seurata ja taistella urhoollisesti niin kauvan kuin semmoinen kuningas meitä johtaa!" Aleksander oli myös antelias ruhtinas.
Nyt vaan täytteheksi ruumiin luomi; Se todistaisi enemmän kuin kaikki Tuhannet pikkuseikat nuo. Oi, uni, Sa kuolon apina, hänt' uuvuta! Ja tuntos' olkoon niinkuin hautakuorin Kuvapatsaan! Irti! Irti! Mun on se! Todistus tää ulkonainen Yht' ankara kuin tunnon sisällinen Se saanee hänen puolisonsa raivoon. Nisässä vasemmassa tuoss' on luomi, Viistäplikäs kuin rusepisarat Esikon kuvussa!
Ken omilla jaloillaan kulkee, niinkuin metsätie, se kulkee katsellen, varoitellen ja voimiaan säästäen. Sentähden se aina on suora, vaikka näyttää mutkittelevan, sentähden se ei uuvuta ystäväänsä, joka sitä seuraa, vaan hoitelee häntä ja helpottaa hänen vaivojaan. Se ei aja suohon lyhintä tietä hakiessaan laveimman paikan yli, vaan vainuaa jo kaukaa kaitaisimman ylimenon ja sinne johtaa.
Tuommoinen sälkö, joka eläissään ei ole ollut minkäänlaisissa valjaissa, nykii ja keikelehtää ja muokkautuu kaikella laatua, eikä saa kuitenkaan mitään kunnollista aikaan; kun vetäisee junnittaa aika tavalla ja pääsee hiukan edelle, niin siitä toinen hämmentyy niin, ett'ei toimita mitään, mutta löhäjää vaan toisen muassa; jos sälkö on yksin valjaissa, niin se tottuu tasaisesti vetämään eikä noin uuvuta itseään tyhjän takeen.
Olkoonpa aine mikä hyvänsä, tämän uskon pitäisi kaikessa saarnassa kajahtaman samalla kertaa sekä ijäisen rakkauden että omantunnon sävelenä. Meidän tulee karttaa, ett'emme uuvuta sanankuulijoitamme pitkillä johdatuksilla ja nerokkailla kehityksillä, vaan meidän tulee pian ryhtyä asian keskukseen.
Sokea sopessa nukkui, Ukko vanha uunin päällä; Urahti unisijalta, Nurahutti nurkastansa: »Heretkätte, heittäkätte, Luokatte, lopettakatte! Jos ei soitto Suomen kansan Vasta vaikuta paremmin Eikä hellemmin helise Taikka uuvuta unehen, Maku'usen maanittele, Niin vetellen viska'otte, Aaltoihin upotta'otte».
Niinkuin kartanohon käden toisen taakkana paimen jäärän villat vie, eik' uuvuta kantamus yhtään, niin kiven Hektor nosti ja kantoi palkkeja kohti, joist' oli puoliskot, lujasaumat sulkijat, tehty portin valtahisen; sisäpuolla sen kaks oli salpaa käypää vastakkain, kara yksipä kytki ne yhteen. Astuen aivan luo, hajareisin heittohon tuimaan jänteret jännittäin, kiven iski hän keskehen portin.
Yli laaksojen katsehet kauaksi kantaa Ja aatoskin etsivi taivahan rantaa Ja laulumme kaikuu Ja toiveita raikuu tuoll' äärillä ilmojen. On käyntini rohkea ja suruton, ja uljas on retkeni ja peloton. Kuin usva pois tieltäni estehet haihtuu ja surut ja huolet ne ilohon vaihtuu. Ei uuvuta uni, ei, ain' edespäin, ja ain' edespäin vaellamme me näin. K
Päivän Sana
Muut Etsivät