United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mieluinen, ruusutarhan hajuinen ilmakehys tuntui ympäröivän hänen olemustaan. Tämä tuntui sanomattoman somalta ja pitkän hetken tästä nautittuaan toivoi, että hän tähän ihanaan unelmaan saisi nukkua ja virkistää ruumistaan siitä piispan joukon tuottamasta väsymyksestä.
Eihän nyt ... elä nyt... Mutta Karoliina meni itkien pois. He istuivat taas ruohopenkillä suuren koivun alla... Vaikka olikin kauhistunut omia ajatuksiaan, viehättyi Karoliina kuitenkin näinä päivinä tuudittamaan itseänsä Anteron unelmaan. Hän tahtoi sittenkin kuvitella, että tämä oli heidän yhteinen kotinsa.
Kesän kuluessa minä tuuditan itseni siihen unelmaan, että hän todellakin on jo minun, että hän rakastaa minua, ja että me vain emme puhu siitä toisillemme, vaikka tiedämme sen kumpikin. En käsitä, että syy siihen ei ole muu kuin ympäristön. Veli on hiukan veltto, loikoilee mieluimmin päivät pitkät puutarhan riippumatossa ja lukee romaaneja.
Kenelm istui liikkumattomana paikallaan; hän oli toden perään vaipunut sellaiseen unelmaan eli pikemmin sisällisen ja hengellisen olennon huokumiseen, johon indialaisen dervischin tietoisuus voipi, niin ainakin väitetään, pitkällisen paaston kautta vaipua. Voimakkaalla ruumiilla varustetun miehen ruokahalu on sitä laatua, että kaali ja riisipuddinki eivät voi sitä tyydyttää.
Mua lempii hän, ja lemmen viekkaudella Tuon jörön kautta vietellä mua koittaa. Herttuan sormus! Moista ei hän saanut. Mua lempii hän; jos niin on, paremp' oisi Tuon raukan rakastua unelmaan. Sa, valhepuku, olet ansa, jolla Saa viekas vihollinen paljon aikaan. Kuin helppo kauniin mairijan on painaa Kuvansa vahaiseen naissydämmeen!
Kun Gordon jäi yksin, vaipui hän sellaiseen loistavaan tulevaisuuden unelmaan, joka on nuoruuden onnellisimpia hetkiä, kun on niin kunnianhimoinen kuin hän oli. Se rahasumma, jonka Sir Peter hänelle antoi, saattaisi häntä tilaisuuteen parlamenttiin pääsemään. Hän toivoi varmaan siellä aikaista menestystä. Hän laajensi tulevaisuuden näköalansa alueen.
Nyt, tietäkää, on nuori Fortinbras, Halveksuin arvoamme, taikka luullen, Ett' armaan veli-vainaan kuolon kautta Valtamme liitteistään on höltynyt, Perustuin tähän voiton unelmaan, Hyväksi nähnyt meiltä kiristää Lähetin kautta takaisin ne maat, Jotk' isäns' uljahalle veljellemme Lain mukaan kadotti. Sen verran siitä. Nyt itseemme ja tähän istuntoon!
Vanhimman, Valérien, kauniin ja kunnianhimoisen tytön, oli onnistunut ilman myötäjäisiä saada miehekseen tämän rehellisen ja toimeliaan Morangen, ja siitä ajasta asti oli hän tuuditellut itsensä sellaiseen unelmaan, että hän on kiivennyt askeleen ylöspäin arvoluokassa ja pääsee irti tuosta konttoristijoukosta, joka häntä inhoitti, ja tekee pojastaan asianajajan tai lääkärin.
Ah, autuasta heittää tiedon, tahdon taakat, vajota, sulaa sieluun suurempaan, tummuuden siivin soutaa ikuisuuden yöhön, kadota kaikkeuden unelmaan. Katveessa kalpeassa basaltti-pilarikon, siinnossa jäisen sinen unta ja taikaa on. Soiluvat, soljuvat alhaalla aallot muistojen laulelon. Rotkojen seiniltä hohtaa sieluja helmien, kuultaa himmeät haaveet vuosien myrjaadien.
Tyttö miettii: silloin vasta Voin hänt' ehkä miellyttää. Silloin päivän koittarena Suudella hänt' aina saan, Laulaa laulun, helmassani Tuuvittaa hänt' unelmaan. Ihanne. Mull' lapsest' aikain oli ihantein, Ja onnellinen olinkin sen kanssa; Mä kukkaskiehkuroita sille tein Ja palkinnoks sain aina makeitansa.