United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Luulenpa, että oli hiukan etevämpikin, vaikka silloin kuin olitte Helmikankaan isona isäntänä ja minä kosin tytärtänne, lupasitte minulle juovuksissa ollessanne seivästä, jos minä muka pitkittäisin kulkuani siellä, ja kehuitte tyttärenne saavan kosijaksi, vaikka kuvernöörin. Muistatteko puheitanne, ukko?
Hetkisen äänettömyyden perästä alkoi hän taas puhua. "Minä," hän sanoi, "olen kuullut puhuttavan, että ai'ot vävykseni. Onko siinä perää?" Se oli ensi kerta kun hän mainitsi siitä hänelle. Hannes mietti hiukan. "Minä," hän lausui tyynenä, "olen rakastanut ja rakastan vieläkin tytärtänne ja hän, hän on vastannut." "Teillä ovat kaupat?" Hannes ei kieltänyt.
HOOKON. Skule Boordin poika, jakakaamme valtakunta! SKULE KUNINGAS. Kaikki taikka ei mitään! HOOKON. Ajatelkaa kuningatarta, teidän tytärtänne! SKULE KUNINGAS. Minulla on poika, minulla on poika! En ajattele muita kuin häntä! HOOKON. On minullakin poika; jos minä kaadun, niin saa hän valtakunnan! SKULE KUNINGAS. Surmatkaa kuninkaan lapsi, missä sen löydätte?
Mihin luokkaan joutuisi nyt tyttärenne herra Niilon kanssa? Pelkäänpä, siihen toiseen. Tämä mies on tuhlaaja verraton, ja anna tuhlaajalle vaikka miljonia ja pian haihtuu kaikki pois kuin akanat tuuleen. Voi tytärtänne, jos kohtalonsa tämän miehen kanssa yhteen liitetään! Hän on tavoiltansa saastainen. Peeveli! hän mua inhoittaa kuin kärme. MAUNO. Kaiketi nyt erehdyt.
Sinä olet enkeli, Anna, ja minä, syntisparka, olen kohta hurjana ilosta, kun sinut omakseni saan. Kuinka on, isäntä, eihän ole liittomme teille vastenmielinen? Ettehän kiellä minulta tytärtänne? ROINILA. Ota hänet, herran nimessä, elköönkä kuuna kullan valkeana tuonlaiset juonet ja erehdykset enää väliänne rikkoko. MAUNO. Niitä emme enää laske likellekään.
Ja hän papin kättä puistaa parahalla tuulellansa, sitten jotain muuta muistaa, kuiskaa, katsoo appeansa: »Tulkaa kerran kestiin Hovin! Nähdä tytärtänne varmaan tahtonutte ootte kovin, tulkaa, näätte Annan armaan!» Kumahtaa, kuin kuolon multa kirstun kanteen, äijän ääni: »Tyttäreni ryöstit multa, riistit puolen elämääni.
MIKKO. Eipä me juuri säikähdettykään, mutta polska kun juuri sattui päättymään. ROVASTI. Päivää, isäntä! Toivotan onnea. Ja emännälle samoin. KAUPPIAS. Tokko olitte edes kirkossa kuulemassa, kun tytärtänne kuulutettiin? KORTESUO. Eihän me. KAUPPIAS. Minäpä olin. Ja voin vakuuttaa, että kaikki kävi hyvässä järjestyksessä. Nuorten miesten mieltä vaan kovasti kirveli. MIKKO. Vai kirveli?
Jos täst' ei syötistä hän lempeen taivu, Niin laita hälle lasku urotöistäsi Sano, ett' tapoit Clarence setänsä Ja Rivers enonsa, ja hänen vuokseen Teit kelpo Anna tädist' äkkilopun. RICHARD. Ivaatte, rouva; tätä tiet' en voittaa Voi tytärtänne. ELISABETH. Muut' ei ole tietä, Jos et voi pukeutua toiseen muotoon Kuin Richardin, mi tään on kaiken tehnyt.
Suoraan sanoen ei kapteeni voinut muistaa milloinkaan erittäin paljon vaimoansa rakastaneensa. Hän vastasi sen vuoksi kuivalla rykimisellä, jonka rouva tulkitsi ihastuneena yhtymällä siihen. "Niin, herra kapteeni," sanoi Ludvig, "minä lemmin tytärtänne ja uskallan pyytää häntä omakseni." Kapteeni ryki miettiväisesti.
Niin, äitiseni, täällä olen ja parhaaseen aikaan tulin, mistä kiitän teidän kertomustanne eräästä kilpailijasta! huudahti Kaarle Viktor Bertelsköld iloisesti astuen huoneeseen. Vasta silloin, kun Norjan tunturit kohottivat korkeat muurinsa meidän välillemme, ja minä seisoin siellä isäni tuntemattomalla, lumisella haudalla vasta silloin selveni minulle, ettei elämä ole minulle minkään arvoinen ilman Esterin rakkautta. Valtiopäivämies Larsson! Minä anon nöyrästi ja kunnioittaen tytärtänne omakseni.