Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025


Nyt alkoivat musikantit valsin, niin hempeän ja hennon, että tuntui kuin voisi uida noissa säveleissä, ja nyt seurasi polska, niin huima, niin rajun huima, helei! kaikki nyt hyppii ja polkee ja heiluu, kaikki läähättävät ilosta, ja silmät ne loistavat, ja vanhat muijat siinä nurkassa, missä Amreikin seisoo, valittavat pölyä ja kuumuutta, vaan eivät kumminkaan mene kotiansa.

Kylläpä tämä kertomuksenne on hyvä varoitus minulle, sillä kuka tiesi mikä päähäni pälkähtäisi, kun synkälle mielelle joudun, niinkuin äskenkin, jolloin minua kovin rasitti, että Jussila kilpailijakseni tuppasi.» »Ole huoleti vain ja laita tupasi syksyyn valmiiksi! Sitte tanssitaan Mäkelässä semmoinen polska, että vielä muorikin tanssista hikoilee. Mutta nyt hyvästi!

Nyt vavahteli ja pinnisteli, suhisi ja humisi, oli levottomuus ja ajelehtiminen semmoinen, kuin koskella, joka syöksee tunturilta alas ja jauhaa pirstaleiksi kaikki mitä tielle sattuu; soittajan kantapää polki lattiata niinkuin kalkkaava myllynratas. Ja yksi polska ja laulu tarttui toiseen niinkuin ratasten hampaat, ja soitto meni yhtä vauhtia lakkaamatta.

Saat kuulla "Koskenhaltijan", sanoi hän. Ja hän soittamaan "Koskenhaltijata". Mutta nytkös kädet tulivat liikkeesen! Hän ei voinut pysähtää; yksi laulu ja polska soljahti toiseensa ja viimein mennä viipotettiin "Karipolskaa" jossa koski, vuori, joen pauhina, koto ja hän, joka oli soittanut hänet irti kirkonkellolla. Vieras istui aivan kuin kiinninaulattuna.

Pekka Juntunen otti Matin viulun käteensä, tarkasteli sitä. Tunnetko, Pekka, sitä kapinetta? Se on juuri sinun entinen viulusi, sanoi Matti, sen minä vaihdoin Kinnusen Eskolta. Annoin vanhan viuluni ja puolitoista markkaa väliä. Soitapas nyt, Pekka, joku iloinen liritys, vaikkapa Hollolan polska, soitithan sinä ennenkin, kehoitti Timo Terhakka.

Jos se tyttö tulisi kotiin, niin minun tekisi mieleni sitä piiskata, että kerrankin muistaisi. Tämä saa olla viimeinen kerta, muuten täällä tulee toinen polska. Siinähän sinä olet.

Pelimanni kehoitettiin sompastaan päästämään oikein iloinen polska, että saataisiin iloisessa tanssissa nuot surumielet haihtumaan, ja pelimanni alkoikin koko mahdillaan sysätä iloista kansallis-polskaa, ja niin tanssi aloitettiin uudestaan.

MIKKO. Eipä me juuri säikähdettykään, mutta polska kun juuri sattui päättymään. ROVASTI. Päivää, isäntä! Toivotan onnea. Ja emännälle samoin. KAUPPIAS. Tokko olitte edes kirkossa kuulemassa, kun tytärtänne kuulutettiin? KORTESUO. Eihän me. KAUPPIAS. Minäpä olin. Ja voin vakuuttaa, että kaikki kävi hyvässä järjestyksessä. Nuorten miesten mieltä vaan kovasti kirveli. MIKKO. Vai kirveli?

"Ole huoleti vain ja laita tupasi syksyyn valmiiksi, sitte tanssitaan Mäkelässä semmoinen polska, että vielä muorikin tanssista hikoilee. Mutta nyt hyvästi! Ilma on jo selkenemässä, täytyy rientää pois". "Kyllä täytyykin", sanoi Jaakko, ja kumpikin meni eri haarallensa. IS

Hellitäs meille ensin reima polska, sitten saat kuulla kaikkityyni. Mutta Liisa kulta... Ei sanaakaan, Hannu! Viulu käteen ja jousi toiseen! HANNU. Oi, hyvä, kiltti Liisa kultani! Suu poikki korvia myöten, Hannu! Tee mitä käsken; sillä tiedäthän, että jos kiltti Liisa kultasi kerran suuttuu, niin et sinä saa kuulla puolta sanaakaan! Hei pojat! Nytpä saatte kerrankin tanssia oikein reiman polskan!

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät