United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
PORMESTARI. Eihän tuo neiti yksinään nyt olisi ehtinyt mihinkään. POMMERI. No eivätkö ne voi saada ketään muuta auttajakseen kuin tuon Hillerin? PORMESTARI. Isäntä tykkää Hilleristä, sanoo vikkeläksi ja taitavaksi. POMMERI. Kieltäisit sinä tulemasta. PORMESTARI. Mitenkä minä voin kieltää? POMMERI. Onhan hän sinun vahtimestarisi.
Mutta ei teidän! Niin, mutta Josefiina tykkää miestä aivan kuin olisi meidänkin kummi, selitti Lyyli hämäilemättä. Eihän nuo ole kevättakit, äitinne röijythän teillä on! Eei, vakuutti Lyyli. Näissä on vain pitkät hihat, kun se on uutta muotia. Kaikki herrasväki on katsellut näitä, ja muuan rouva kysyi, paljonko nämä ovat maksaneet. Nämä ovat maksaneet satakymmentäviisi markkaa.
Se on toisinaan niin, että se ei toisinaan aivan siihen lopu ja sitä minä en ollenkaan salli, se on nyt sillä lailla se. Eihän me ole arvattuna, että isäntä niin pahaa tykkää, puolusteli Laara. Leikkiihän nuo nuoret aina tuon verran, vaan jos isäntä ei sitä salli, niin ei leikitä vasta.
Tukkipojall' on tuska ja vaiva muistella montako heilaa. Hei tukkipoika ei surua tunne, se koskia laskee ja laulaa. Meni jos minne ja kulki jos kunne, tuli se tyttöjen kaulaan. Hei tukkipoika se koskessa hyppää sen pyörivän pölkyn varaan. Kaikista tytöistä paljon se tykkää, mut ottaa omaksi paraan.
Pieneksi palleroksi ihminen usein kyyristyy voimallisempansa edessä, mutta puoltaan pitemmäksi hän ojennakse, kun vastassa on väetön olento. Ei tämäkään ilta mennyt ilman ilkeyttä. Talon rengit ja piiat, jopa isäntäkin, kävivät hampaitansa hiomaan ukolle. "No, kuinka nyt mestari oikein jaksaa?" kysyi Mikko. "Eikös mestari tykkää, että ilma nyt on oikein helsingin kaunis?" jatkoi Eeva piika.
Ei hän juuri tykkää tuosta ruotsinkielestä, mutta ainahan sitä tuli vähän opituksi Tampereella, opissa ollessa, ja kun nyt esimerkiksi kirjakaupan mamseli, herttainen ja ystävällinen ihminen, noin kauniisti ihmettelee pulskaa haukea Sjöblom'in seljässä ja ihmetellessään pudottaa silmänkin sukankutimestaan, niin pitäisihän olla oikea peto, jos siihen muuta osaisi vastata kuin: "Ku afton."
Mutta niin muuttuu mailma; silloin kuin nyljetty orava, nyt mahdut hädintuskin tähän samaan hännystakkiin; niin muuttuu mailma, Eskoni. ESKO. Mitäs mamma nyt tykkää minusta? Niin; mitä minä tykkään. Se vaatetus kelpaa, könsikkä. ESKO. Kuinka istuu selkäpuoleni käydessäni tänne ovenpieltä kohden? Katselkaa minua tarkasti taakse. TOPIAS. Oivallisesti! Sinä käyt komeasti kuin rakuunahevoinen.
Se on mitä sievin pikku-veitikka; hengittää niin lyhyeen kuin vasta-vangittu varpunen. TROILUS. Mun poveani sama pelko ahtaa; Kuin kuumesairaan suoni sydän tykkää; Kaikk' elimetkin lakkaa toimestaan, Kuin vasallit, jotk' äkkiarvaamatta Kuninkaan katseen kohtaavat. PANDARUS. Tule, tule! Mitä tässä tarvis punastua? Häpy on imulapsi.
Voi, minä olen tykännyt jo monestakin ... ja niin ovat kaikki muutkin tytöt ... mutta en minä oikein muista niin kuin siitä yhdestä. Vaan minäpä tiedän, kuka sinusta tykkää... Minusta ei toki tykkää kukaan eikä tulekaan tykkäämään ... ei milloinkaan... Tykkääpähän ... minä tiedän sen, kun se on sen minulle itselleni sanonut... Sinulle sanonut?
Komersroodi Ramberg on minun pappani. Minun mammani tykkää teistä. EEVA. Eihän komesrootin rouva tunne minua. ONNEN HERRA. Ei hän tiedä nimeänne ja kuka olette. Kun näimme teidät kirkon portailla, niin mamma sanoi: Wilhelm, ota nyt selko, missä hän asuu ja kuka hän on. Minä en uskaltanut tulla kadulla teiltä kysymään, pelkäsin että pahastutte. EEVA. Ettekö olekaan enää vihassa?