Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Lyhyenä aikana, jonka eli vahingon jälkeen, ei hän nähnyt tervettä päivää. Kuolema kuitenkin tuli ja onnettoman tuskat lopetti. Yli-Tuomon karjaa Simo sitte kaitsi monta vuotta. Miehistyttyään lähti hän ulos maailmaan, teki työtä ja elätti äitiänsä.
Sinä mereni, sinä vapaa, viileä mereni, sinä yksin voit tyynnyttää tuskat, laulaa lepoon maiset murheet. Yksinäisyyden ydinsalaisuutta sinä mulle opetat, siitä neuvot onnea etsimään. EDISTYST
Vähän toimeta kun aloin, niin äiti alkoi vannottaa, etten vasta olisi niin tottelematon. Vaan tuskat olivat niin ankarat, etten voinut puhua. Mutta äiti uhkasi uudestaan piiskata. Silloin nousi tuska mieleeni, kun tiesin että ilman en pääse enkä mitenkään saattanut ruveta anteeksipyyntöön. Pyörryin uudestaan. Kun toimesin vähän, alkoi äiti sitä samaa virttään.
Ja hän heitti kiharaisen päänsä yli ylkänsä käsivarren, katsahti ylös kirkkaasen korkeuteen, huoaten povestansa ulos vuoskymmenien tuskat; ja nuorukaisen sormet harhailivat hänen kiharissaan, jotka somasti liehahtelivat hiljaisessa tuulessa. Ihana oli pelastuksen hetki ja pääsinpäivän aamu. Linnut visertelivät kuusissa tuon jylhän vuoren reunoilla ja koillisesta nousi auringon hohtava viilu.
Lauri astui usein vanhuksen vieressä, vaan ei ainoatakaan sanaa eikä silmäystä nämä miehet keskenänsä vaihtaneet. Vanhus oli Olli torppari, joka uskollisesti piti valansa, vaikkapa tunnon tuskat siitä, että hän oli ainoa, joka tiesi kauhean rikoksen eikä kuitenkaan voinut ilmaista tuota tuskallista salaisuutta, vaivasivat häntä päivät sekä yöt.
Rukoile kaikkien eläväin puolesta: Maan piiri asukkaillensa On Herra vallassasi; Sä tuskat kaikkein karkoita Vahvalla voimallasi; Lievitä kivut eläinten, Suo myöskin kuolon jälkehen Heill' lepo armostasi. Rukoile kuolleiden puolesta: Tiedämme kuolleet nukkuvan, Ja heidät kätkee hauta, Vaan Jesus Kristus kuoleman Musersi kuolons kautta.
Mua valloitelkoon hurmos, haikea nauttimus, Viha lemmekäs ja kaihon virvotus! Poveni, tiedon-poltost' toipununna, Joka tuskalle olkoon altistunna; Mik' onni kohtas kaikkea sukuani, Sen tahdon tuntea omass' sielussani, Tapailla hengelläin ylintä alhaisinta. Sen riemut tuskat kantakoon mun rinta! Näin ihmiskunnan itseks' itseni laajennan, Ja vihdoin käyn sen kanssa hukkahan.
Hänen omatuntonsa tuskat lauhtuivat, kauhean mielikuvituksen luoma tunne auttamattomasta syyllisyydestä poistui, hänen katumuksensa tuli järkeväksi ja oikeaksi, hän saattoi rukoilla, ja hän sai nauttia anteeksiannon suloisuutta.
Tuskat ja kivut herättivät vanhan luonteensa julmuuden. Vaahtoen vihasta mestautti hän eräänä päivänä Martan nähden hoviherran, jonka oli tavannut Martan kamarissa.
Vaan kun sielu tuskassaan Avuksensa Herraa huutaa, Turvaa yksin armoon vaan, Silloin Herra kaikki muuttaa: Murheen pätsist' auttaa pois, Sielun lohduttaa, Mielen virvoittaa, Sanan kautta Uskoon auttaa, Ruumiin tuskat lopettaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät