Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
»No, tuopa ei ole mikään arveluttava asia, halusta teille vähäisen avun teen», vastasi Maissi. Pian olivat tytöt täydessä työssä ja Salli oli vallan ihastunut Maissiin.
Mitä enemmin aikaa kului, sitä tiheämmiksi kävivät nuo konttaus-pasierailemiset pöydän alla, kunnes markööri jäikin sinne. Herra lausui muutamia mahtipontisia sanoja, hautauspuheen tapaan, ja kysyi, enkö minä tahtoisi pelata hänen kanssaan. Minä en sanonut osaavani. Tuopa näkyi häntä kummastuttavan.
Kun ei sitte siitä huoli, Ei totelle tuostakana, Veä vitsa viiakosta, Tuopa turkin helman alla, Jolla neuot neitoasi, Orpanoasi opetat Neuot nelisnurkkaisessa, Sanot sammalhuonehessa, Kyläkunnan kuulematta, Sanan saamatta kylälle. Elä nurmella nukita, Pieksä pellon pientarella; Kuuluisi kumu kylälle, Tora toisehen talohon, Metsähän iso meteli, Naisen itku naapurihin.
Me emme saa mistään hinnasta ihailla toisen taloa liikaa, sillä silloin helposti luullaan, ettemme missään ole nähnyt sen kauniimpaa. »Tuopa on ihana Bakkus-patsas!» roomalainen senaattori sanoi. »Vähäpätöinen!» Diomedes vastasi. »Kauniita maalauksia nuo», Fulvia virkkoi. »Vähäpätöisiä», isäntä toisti. »Hienosti muovailtu kynttelikkö tuo!» sotasankari huudahti. »Hienosti!» varjo jatkoi.
"Tuopa hyvin ikävää," sanoi Ingeborg; "hän on sekä ristinyt että ripille päästänyt kaikki lapseni." "Ja sentähden tahtoisit, että hän heidät vihkisikin?" lausui Sæmund pureskellen kortta, jonka hän oli maasta ottanut. "Eiköhän jumalanpalvelus kohta alkane?" arveli Karina, katsahtaen kirkon porttiin päin. "Täällä ulkona tänään tuleekin kovin kuuma," pitkitti Sæmund entiseen tapaansa.
Etkö tahdo tulla isäni luokse? Hän asuu tuossa aivan lähellä. AKSEL. En, tyttöseni! Kyllä minä menen matkoihini, sillä varmaankaan sinä et tullut tänne minun tähteni, Herran haltuun! Kiitoksia kauniista laulustasi. RIITTA. Kas tuopa vasta eriskummainen matkamies. No, nyt hän meni menojaan. Mutta missä Yrjö viipyy? Pitihän meidän täällä tavata toisiamme, että saisimme rauhassa puhella keskenämme.
"Vaan jos sitte siit' ei huoli, viel' ei tuostana totelle, veä vitsa viiakosta, koivu korpinotkelmosta tuopa turkin helman alla, talon toisen tietämättä : sitä näytä neiollesi, hepäise, elä sivalla! "Kun ei vielä siitä huoli, ota tuostana totella, neuvo neittä vitsasella, koivun oksalla opasta!
"Ahaa, maisteri Lahja! Nöyrin palvelianne; kuinkas kuuluu?" "Hyvin, Luojan kiitos, terveyden suhteen; Kuinkas, herra luutnantti, itse voitte?" "Kuin helmi kullassa. Herra maisteri kentiesi vielä on rovasti Haborg'illa?" "Olen, minulla on vielä se onni." "No, tuopa on hupaista; saanhan toki kuulla jotakin uutta kotipaikaltani.
Vaan yht'äkkiä nähtiin pitkä jono venheitä ulapalla kulkevan syrjäiseen suuntaan ja kääntyvän toiselle keulalle Tuopa oli kummallista... Siihen lienee joku syy ... merkkiä annettiin kiihkeästi joka suunnalta ja kaikella tavalla!... Moni jahti kääntyi ja ohjasi kulkunsa samaan suuntaan. Siellä täytyi sillien olla!
Katso, Astrild ainokainen Oli saatu satimehen, Kussa luki lääkitykset, Kiivahasti kirjoitukset, Kuinka pitäisi parata Sairahaksi saatettua. Sairas kuin sanoman saapi, Katsomahan kapsahtaapi: Jonka Astrild ainokainen Sivuupi sylihin kohta, Kaikki haavat hauteleepi, Kipupaikat parantaapi, Sydämmen sitoopi syrjän, Jatkon jalkahan paneepi! Tuopa sydäntä sukaisi, Munkin mieltäni mutaisi!
Päivän Sana
Muut Etsivät