United States or Dominica ? Vote for the TOP Country of the Week !
On juhla Karjalassa Ja kansa joukoin riemuitsee, Ja nimet suuret kaikuvassa Se laulussansa mainitsee. Nimeä laulunlöytäjänsä Kuvailee kansa kukkihin: Sitoopi nuoret seppeltänsä Työn kunniaksi Lönnrot'in. Siit' otsat onnellisna loistaa Ja nuorten kasvot kirkastuu: Maan onni hetken huolet poistaa Ja kansan henki raitistuu. Asusti poika saarella Lähellä kirkkonientä.
Jopa uni uumuttaapi, Kiinni silmäni sitoopi. Suuni sulkea pitäisi, Vaan en saata vaiti olla, Kun juovat Jumalan viljan, Syövät syntisten tavalla, Eivät piä Luojasta lukua, Varo kaikkivaltiasta, Eikä estä esivalta. Eikä kovat kuritukset, Rangaistukset raskahimmat. Ei estä vihaiset vitsat, Eikä jaksa jalkapuutkaan, Vaikk' on hirmu hirsipuussa, Julma pölkky pyövelillä.
Näin lasket: Sua, tieten, vihollinen vahingoittaa, On, tieten, vaaraks paljastettu miekka, Ja mist' on haittaa, sitä järki pakoo. Mik' ihme siis, jos Helenus, kun näkee Aseissa kreikkalaiset, järjen siivet Sitoopi kantapäihinsä ja pakoo Kuin tähti, radalt' eksynyt, tai Hermes Zeun sättimänä. Järkeä jos saarnaat, Niin oves sulje, nuku!
Siit' on meteli majassa, Huhu siitä huonehessa, Siitä kaikku kartanossa, Sill' on meillä mieli panna Ansat Astrildin etehen, Ett'ei kauvas kartanosta Juokse aivan joutuisasti, Mutta pahan parantaapi, Sydämmen sitoopi syrjän; Löytää tästä lääkityksen, Hienoimman hivellyslangan Sydämmelle särjetylle, Nilkoille niveltyneille.» Tuossa viivähdin vähäisen, Katsoin naisten naalan päälle.