United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kirjassaan »Kasvatusopilliset virtaukset ja koululaitoksen kehitys Suomessa vuosina 1801-1843» Jaakko Pärssinen sivuilla 188, 396, 443-448 ja 476 ensin ohimennen kertoo Juteinin kirjallisesta toiminnasta Viipurin sanomalehdessä Wiburgs Wochenblatt ja sitten mainitsee miten Viipurin kymnaasin kirjastossa oli »oppilaille ja opettajille suomenkielistäkin Juteinin julkaisemaa kirjallisuutta, kuten Ajan viete, Uusia sananlaskuja, Tutkinto kuolevaisuudesta, Pila pahoista hengistä, Huvitussanomia., Uusia lauluja, Lähtölaulu, Valittuja sananlaskuja», mutta myös että tätä kirjastoa vahingoitti tulipalo v. 1834, jolloin siellä myös oleva Juteinin kielioppi sekä edellä luetellut kirjatkin paloivat.
Sanon kaikeksi onneksi siihen nähden, että Mériméelle tällainen julkinen esiytyminen oli peräti vastenmielistä ja että hän mainitun vuoden syyskuussa juuri erityisesti kirjeissään mainitsee pelkäävänsä Ponsardin kuolevan hänen esimiehyytensä aikana. Tuoni armahti kuitenkin tällä kertaa n.k.
"Rönnov mainitsee niin monta viehättävää syytä, jotka sitä puolustavat, ja minä luulen, että täti ylenpalttisessa hyvyydessään on koettava saada tämän tuumansa perille, kirjoittaen teille siitä neljä sivua pitkän kirjeen.
Jätähän jo tuo Kaarinasi. AKSEL. Salli jo tyttöparan olla rauhassa, hän on jo aikoja sitten joutunut unohduksiin. KUSTAA. Kaarina! Ja aina vaan Kaarina! Tämä on varmaankin kahdestoista kerta, kun Kaarlo mainitsee hänen nimeänsä. No, sanokaa toki, kuka tuo merkillinen Kaarina sitten on! AKSEL. Sen saat heti kuulla.
Silloin oli hän mahdollisesti saanut ne ystävälliset neuvot Franzén'ilta, mitkä J. Krohn mainitsee, ja ehkäpä niistä rohkaistuna ja niitä hyväkseen käyttäen ruvennut painattamaan ne 22 runoa, jotka sisältyvät jo edellä mainitsemaamme Frenckell'in kirjapainossa painettuun runovihkoon.
Rask'ilta erään teoksen, ehkäpä hänen islantilaisen kielioppinsa, josta Renvall kirjeessään lokak. 14 pää 1818 sanoo Rask'ille, ett'ei se silloin vielä ollut ostettavissa Turun kirjakaupasta. Raskille Pietariin, jossa Rask vielä v:na 1819-kin jonkun aikaa oleskeli, matkustettuaan sinne jo kevätpuolella vuotta 1818. Kun Renvall sitten kirjeessä tammikuun 2 p:ltä 1819 mainitsee prof.
Muutama lähteemme, Louis Thomas kirjassaan löytöretkistä, mainitsee että Tabaskolaiset "omaksuivat Kristinuskon", mutta Prescott ja muut tietävät vain mainita että Cortez täällä, kuten Cozumel-saarellakin, hävitti pakanalliset alttarit ja jumalainkuvat, pystyttäen sijaan ristiä ja neitsyt Marian sekä sen ajan tärkeimpien pyhimysten kuvia, jota toimitusta vastaan "indiaanit eivät tehneet mitään muistutuksia."
»Hoitaa, kyllä hoitaa!» vastataan väkijoukosta. Ja sillä on sitten todistettu, että kyllä hän hoitaa. Taas mainitsee esimies jonkun nimen. »Se on sekin langettavatautinen?» kysytään yhtäältä. »Paha onkin!» vastataan toisaalta. »Se on ennen ollut R:n kylällä ... K:n talossa ... hoidetaanko se samassa talossa vieläkin?» »Ei entisestä hinnasta!» »Pitäisi toki sadan viidenkolmatta markan riittää!»
Muutama tieto mainitsee Myhrberg'inkin ottaneen osaa tähän tappeluun ja saaneen siinä pahan haawan. Mutta se on nähtäwästi suuri erehdys. Mitähän asiaa olisi hänellä ollut laiwastossa, jolla ei alkuaan ollutkaan yhtään aikomusta taisteluun ryhtyä.
"Tuntemattoman" kirjeessä, joka on kirjoitettu heti tapahtuman jälkeen, mainitsee Mérimée asiasta merkillisen lyhyesti: "Ma bonne mère est morte; j'espère qu'elle n'a pas trop souffert. Elle avait les traits calmes et l'air doux qui lui était ordinaire. Je vous remercie de tout l'intérêt que vous lui avez témoigné".