United States or Togo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ota vitsa viiakosta, Koivu korven notkelmosta, Jolla arkoja ajelet, Nuorisia nouattelet! Jok' on jäykkä juoksullahan, Eli laiska laukullahan, Sitä siimalla sivalla, Rautaruoskalla ravauta, Heitä helmipaattehella, Kaiota kariperällä! Tellervo Tapion neiti.
Jokainen helisevä kirkonkellokin soi: 'Häpeä tuolle kunniattomalle koiralle! Järjettömät elukat myykivät ja määkivät tuima tuuli vinkui ja vonkui vedet pauhasivat ja peuhasivat ja niistä kaikista vaan kuuluisi: 'häpeä pelkurille! Nuot yhdeksän uskollista urhoa yhä vainoovat minua; he huutavat heikolla äänellä: 'Sivalla yksi kerta vaan ja kosta meitä, jotka kaikki menimme kuolemaan sinun puolestas!"
HERRA TOPIAS. Ja eikö Topias sivalla teitä vasten suuta? Häh? MALVOLIO. Sanoen näin: "Topias serkku, koska onni on minut sisarenne tyttäreen liittänyt, niin suonette minulle oikeuden muistuttaa teitä" HERRA TOPIAS. Mitä? mitä? MALVOLIO. "Teidän täytyy heittää tuo juominen." HERRA TOPIAS. Huuti, rumppi! FABIO. Hiljaa siinä, muuten taitamme juoneltamme niskat.
Ja tarttuen poikansa käteen lisäsi hän: Sivalla hänt' vähä piiskall'! Mutta juuri kun he tulivat papin kohdalle, käänsi nuori mies kovaa vauhtia kiitävien kärryjensä toisen pyörän äkkiä maantien kuoppaan niin, että lika siitä roiskahti ylös ja tahrasi papin päästä jalkoihin asti.
"Vaan jos sitte siit' ei huoli, viel' ei tuostana totelle, veä vitsa viiakosta, koivu korpinotkelmosta tuopa turkin helman alla, talon toisen tietämättä : sitä näytä neiollesi, hepäise, elä sivalla! "Kun ei vielä siitä huoli, ota tuostana totella, neuvo neittä vitsasella, koivun oksalla opasta!
Utu tyttö, neito terhen, Luonnotar tytär Tapion, Seulo seulalla utua, Terhenistä tepsuttele; Utu silmille sivalla, Terhen korville karista, Ettei kuule kulkevaksi, Ei näe vaeltavaksi! Noita laulan, joita taian, Ennen kuultuja kujerran, Ennen saatuja sanoja, Opituita ongelmoita, Taaton saamia sanoja, Vanhemman varustamia.
"Kun ei sitte siitä huoli eikä tuostana totelle, ota ruoko ruo'ostosta, karvakorte kankahalta! Sillä neuvo neitoasi, neuvo neittä neljäs vuosi, korahuta korttehella, saran syrjällä syseä; viel' elä siimalla sivalla, neittä raipalla rapoa!
Aita vastahan tulevi, Rieho aitoa repäse, Kaaha aita kallellehen, Viieltä vitsasväliltä; Havu tiellä poikkipuolin, Havu syrjähän syseä; Joki joutuvi etehen, Silkki sillaksi sivalla, Punalanka portahaksi, Polullehen poikkeutta. Ukko kultainen kuningas.
Muista muinoiset majasi, Entiset elosijasi, Silkkisiipesi sivalla, Simakannu siiven alle, Jotta myö pojat poloiset Pimiässä Pohjolassa, Saisimme Savonkin maalla, Katalassa Karjalassa, Vielä kerran keskenämme Aina iltamme iloksi Simapilliä pi'ellä, Mesikannua katsella.
ANTONIUS. No, tule siis; mua haava vain voi auttaa. Tuo kunnon miekkas sivalla, mi maalles Niin mont' on hyvää tehnyt. EROS. Anteeks suokaa! ANTONIUS. Kun sinut vapautin, sen vannoit tehdä, Milloinka vaadin vain. Nyt tee se; muuten On kaikki palvelukses entisetkin Vain tyhjää sattumaa. No, survaise! EROS. Nyt pois siis kääntäkää tuo jalo muoto, Joss' asuu koko mailman jumaloimus.