United States or Saint Kitts and Nevis ? Vote for the TOP Country of the Week !
Taas on pannu tarkoin juotu, Keikkakaula kallellehen, Vaan ei vielä vaski joua Kovin kauvan kylmillehen, Vielä on oma halunsa, Vielä tallella tapansa Emännällä ennallansa, Puolipäiväisen perästä, Vielä vieraatta paneepi Pannun paikalla tulellen.
Kerran pistimme pihalle, Läksin aamulla varahin, Akan luota astumahan; Katso tuoll' on toinen miesi Seinän alla seisomassa. Minä kiljasin kivasti: "Mit' olet aamulla varahin Seinän alla seisomassa?" "Ilman aitoja kohennan, Kut on kaatut kallellehen." Vään eipä syy tähänkään valitukseen ollut niin vaimon kauneus, kuin ukon oma hulluus.
Mikä vastus voisi estää äidin rakkautta; sen voiman edessä sulaa kaikki, mitä ikinä tungeikse sen etehen. Ja millä tarkalla huolellisuudella hän sitten hakee jättämättä pienimpääkään paikkaa: Kivet syrjähän sysäsi, Kannot käänti kallellehen, Risut siirti tien sivuhun, Haot potki portahiksi. Ei voi mikään vaarakaan peloittaa äidin sydäntä.
Laski laivan mastosehen, Puottelihen purjepuuhun; Valo vaskesta pesäsen, Muni kullasta munasen. Tuli tuulonen mereltä, Kaatoi laivan kallellehen; Muna vierähti vetehen, Muksahti meren mutahan. Tuohon kasvoi kaunis saari, Saarelle koria nurmi, Nurmelle koria neiti.
Tuo Ukko, ylinen herra, Nosti pilven luotehelta, Nosti suuren säien voiman, Aallon ankaran kohotti, Kaatoi laivan kallellehen, Sysähytti syrjällehen.
Aita vastahan tulevi, Rieho aitoa repäse, Kaaha aita kallellehen, Viieltä vitsasväliltä; Havu tiellä poikkipuolin, Havu syrjähän syseä; Joki joutuvi etehen, Silkki sillaksi sivalla, Punalanka portahaksi, Polullehen poikkeutta. Ukko kultainen kuningas.