United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuli kevät, nietos suli mailta, Myötään vieden puolet orahista; Tuli kesä, rae kulki mailla, Kaatoi maahan puolet tähkäpäistä; Tuli syksy, kaikki ryösti halla. Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui: Paavo parka, kovan onnen lapsi, Sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs; Miero raskas, raskahampi nälkä! Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui: Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.
Naimilla oli Laurin lakki, se oli vajonnut syvälle, korvia myöten hänen päähänsä ja antoi aihetta nauruun ja pilaan, yhtä vilpittömään kuin Anteron kukkaspäähine, josta hänen tietämättään pisti ylös tuuhea pensas punaista tukkaa. Kaarinalla oli äidin iloksi punainen huivi hartioilla, ja hänen tummia kasvojaan valaisi herttainen hymy.
Suloinen säikähdys värisytti hänen ruumistaan. »Regina», jupisi hän. Silloin vaipui olento polvilleen hänen vuoteensa viereen ja peitti kyynelin ja suudelmin hänen kätensä. Boleslavin valtasi hiljainen herpous. Hän halusi silitellä mustaa tukkaa, joka irtoimena valui tyynylle, mutta hänen kädellään ei ollut voimaa vapautua Reginan käsistä.
Margreta oli mielipahoillaan Inkerin aijotusta poismuutosta, vaan Villiam selitti olevansa iloinen päästessään kauvemmin näkemästä pikku Inkerin surumielisiä kasvoja ja että heidän tuli saada sijaan oikein sukkelan tytön, joka oikein ymmärsi tukkaa kähäröidä.
Kun hän katsoi ja näki Ingridin hienot silmäpiirteet ja laihtuneen nenän, tuli hänen, entisen kylmyytensä vuoksi, hirveän sääli Ingridiä ja hän tunsi tätä kohtaan niin loppumatonta rakkautta, että ainoastaan sisarvainajaa kohtaan oli joskus semmoista tuntenut. Teki mieli tulla ja hyväillä Ingridin tukkaa ja otsaa, ja kun se ei sopinut, alkoi silmissä kutkua ja kostua.
Ehkä on meidän vaikeanlainen tuntea tuota kolmikymmenvuotista, pienikasvuista ja jäntterävartista miestä, joka on puettu siniseen, suurilla, kiiltävillä messinkinapeilla koristettuun sarkakauhtanaan; jolla on päässään harmaa, vaaleata tukkaa varjostava lierilakki; jonka silmät ovat siniset ja rehelliset ja kasvot rauhalliset ja hyväntahtoiset, mutta osoittavat samalla lujaa tahtoa.
Knuut ei kärsinyt lyhyttä tukkaa naisella, vaan Hilja oli leikkauttanut tukkansa, että sen laittelemisessa ei aamuilla kuluisi aika.
Ellei hänellä olisi ollut vaaleata tukkaa, jatkoi edellinen, ja jollei siitä ajasta jo olisi kulunut kymmenen vuotta, ja ellei hän istuisi siellä, missä hän istuu, niin minä uskoisin... Mitä sitten? Että se oli hän. Kuka hän? Mustalaisnainen!... Se kirottu mustalaisnainen ... myrkyttäjä ... rikoksentekijä ja...
Päivän pitkään hän useampia kertoja, kun vaan jäi yksin, siirsi valokuvan kirjekuoresta ja ihaili sitä, mutta vasta illalla päivystyksen jälkeen, jäätyään yksin huoneeseensa, missä heitä makasi kaksi, otti Maslova valokuvan kokonaan ulos kirjekuoresta ja kauan-kauan, liikahtamatta päätänsä, silmillään hyväillen jokaista yksityiskohtaa, kasvoja, pukuja ja balkongin porrasasteita, ja pensaita, joita vastaan olivat Nehljudofin ja hänen kasvonsa, ja tätejä, katseli kellastunutta korttia eikä voinut kyllikseen ihailla erittäinkin itseänsä, omia nuoria kauniita kasvojansa ja otsan ympärille kihartunutta tukkaa.
Olihan hän nyt jo huomattava henkilö, hän oli oppinut kiharoitsemaan tukkaa ja ompelemaan muotivaatteita kaupungissa.