Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Hän astui ovelle ja katsoi ulos. Valkoinen utu, jota kohosi pitkin metsän reunoja, näytti katkaisevan kaiken yhteyden hänen ja ihmisten ilmojen välillä; ja taivaan kupukannelle ilmestyi pitkin välimatkoin moniaita isoja juhlallisia tähtiä. Hän sulki oven, pudotti puisen ovenlinkun hakaansa ja nakkasi lieteen muutaman kuivan tikun paremmin nähdäkseen, kun suoriutui levolle.
Rakas, hyvä setä, virkkoi Anna Sofia, rientäen sormiaan säästämättä sytyttämään tikun takkatulessa ja ojentamaan sen välskärille, minä olen kauhean utelias kuulemaan, mitä tuo merkillinen sormus sai aikaan. Kuinkas sen olikaan? Kaikki ne, joilla se oli, olivat kovat tulta, terästä, vettä ja kaikenlaisia muita vaaroja vastaan, jos vain eivät väärää valaa tehneet?
Hyvän aikaa oli hän niin puuhaillut, kun paikalle saapui yhdeksänvuotias naapurimökin poika Esa, sankaniekka isohko läkkikannu kädessä pysähtyi ja tarkasteli tovin aikaa Oton puuhia äänettömänä. Viimein lausui Otto: Katsohan, Esa, kun se rimpuilee! Ja silloin kyyristyi Esakin, otti tikun ja ryhtyi yhteen puuhaan. Otto innostui: Katsohan kun se noilla jaloillaan rimpuilee... Voi, voi!
B. saa istuutua tuolille oven pieleen, mutta tuomari ja neiti ovat vaihtaneet paikkaa keskenään. Kumpikin on saanut tahtonsa perille, mutta kaljupää on sittenkin vetänyt jutussa lyhemmän tikun: paikan vaihdoksen kautta on neitokainen joutunut istumaan vastapäätä B:tä. Tämän Tapaninpäivä-istunnon jälkeen keskeytyy pöytäkirjojen lukeminen jostakin meille tietämättömästä syystä pitkäksi aikaa.
Niin he tekivätkin ja Anna Liisa kaiveli sängyn raot puhtaiksi aivan tikun kanssa, valittaen: »No kuka olisi sitä Ihalaista uskonut semmoiseksi kuin se oli... Seköhän tuo Vatanen sen taas villitsi!» Illalla palasi Kenonen kirkonkylästä. Hän oli vuokrannut Puniinin talon ja toi kymmenen rahtilaista vetämään pois tavaroita.
Hovi tundee tämän tuskan, muurit kohta murenevat, vuoret hi'estä hikoovat, kosk' on Herra kontillansa, itse meidän isändämme, valvoissansa vaipan alla Rouvans' kanssa riemuisesti, saanut tikun sormehensa, sängyn tolpasta säröisen.
Vanha nuoruudentuttu puuhasi juuri hellan ääressä kahvinkeittopuuhissa itse, kun Jaakko Jaakonpoika tuli tupaan. Päivää, sanoi tulija. Kahvinkeittäjä otti paperossin suustansa ja nosti tikun, jolla oli kahvia seottanut, pois pannusta ja katsoi selkänsä taakse ovelle. Leveä hymy vieri lihaville, hyväntahtoisille, onnellisille kasvoille.
"Surakanko!" tarttui isä, kaivoi hammastansa tikulla, nitristeli ikeniänsä, puhdistaessaan kielensä kärellä tikun jälet, kävi sitte sylkäsemässä ja ilmotti: "No joutaa tulla... Puhuuhan sitte Nykösen kanssa jauhon hinnoista, niin ei se ukko ole muiden vastuksena."
LIINA. Minun mielestäni on täällä hirveän lämmin. RIIKKA. Päin vastoin lapseni. Vapisethan vilusta. Ai! OORTTA. Mikä sinua vaivaa Katri? Minä, minä sain vaan tikun sormeeni. OORTTA. Lisää nyt kerrassaan niin, että riittää. KATRI. Voitte olla levollinen, että tulee tarpeeksi lämmin. RIIKKA. Kuinka te kaikki olette niin äänettömiä?
Minä olen suoraluontoinen mies näin Partaseksi ja puhun suuni niin puhtaaksi, että sieltä ei löytäisi enää muuta kuin kielen, vaikka etsisi tikun kanssa kaikki hampaan kulot ja lokerot.» Kaisa höristeli kummeksuen korviansa. Turtiainen alkoi hiljakseen selittää: »Niin kuin sanottu, niin tämä Partanen on hyvin julma työmies.
Päivän Sana
Muut Etsivät