Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Jalkasin olisin juossut Ilsen perästä arolle saakka, ell'ei minun täytyisi pysyä isäni luona. Tiedänhän minä, että lapsen pitää kuuluman isällensä; ja hän tarvitseekin minua. Vaikka olenkin lapsellinen ja taitamaton, on hän kuitenkin jo tottunut minuun." Hän katseli minua kummastuneena. "Teissä on enemmän mielenlujuutta, kuin luulin.
Kuule mitä sinä nyt joutavia? Jopa jo! Ole ihan huoleton, kyllä minä pidän puoliasi. Mutta sinä et saa silloin asettua minua vastaan. Muista se. No niin elä itke enää. Kuule, Hanna! HANNA. Enhän minä itke. JUSSI. Itketpäs. Kas tuota, kun osaa narrata. Tiedänhän minä että itket, mitä sinä kiellät? Näytäpäs silmiäsi no, näytä vaan, näytä. Noo vai et sinä itke? Mikä sinua nyt oikeastaan vaivaa?
»Vaan Elsa rakas, mitä sinä puhut?» sanoi äiti nöyrästi ja itkua teetellen. »Minkätähden sinä noin riehut?» »No tiedänhän minä mitä te kaikki ajattelette, vaikka tekeydytte niin lipeviksi!» Paiskaten ovea lähti hän ja astui kiireesti, että Liisa sai juosta tavatakseen hänet. »Tuokin tuolla mollottaa ikkunassa, tuo vanhapiika, varisten pelätti!
Ettekö te aio pitää häitänne?" kysyi tuomari Olsen hyväntahtoisella ja lempeällä tavallaan. "Kyllä," vastasi Sören hitaasti, "kun vain saan varoja." "Varoja!" toisti tuomari, "ettepä, totta ollen, niin ihan varaton olekaan. Tiedänhän minä, että olette säästäneet " "Mitättömän vähän", virkkoi Sören.
Hetken päästä sanoi Lauri: Niinkuin en muka tietäisi, mitä varten olen täällä. Kyllä minä sen tiedän. Ja tiedänhän minäkin, miksi minä. Siinä me taas ollaan. Siihen toteenko meni paastoamisemme korvessa! Minä olen taas kieltänyt Kristukseni, ties kuinka monta kertaa tänä päivänä! puhkesi Lauri. Olen kieltänyt hänet täydellisemmin, häpeämättömämmin kuin koskaan ennen, kuin koskaan Pietari.
Se on Hän, jonka sormi johtaa Elon vaiheita, kaikkea maailmaa. Oi, Hänetkö onnessamme Siis voisimme unhoittaa? Taas terve, terve, impyeni hellä! Taas luokseniko sinut sinut! sain? Tää tottako on? Lausu, armahain! Et lausu, vastaat riemukyynelellä! Ah, ymmärrän! Tuon tiedänhän niin hyvin: Kun sydän ompi onnen-autuain, Niin kyynele ja katse lausuu vain Sen tunteen, jok' on sointuisin ja syvin.
Alma katsoi alas ja kiskoili hermostuneena pöytäliinan nurkkaa, jonka hän oli sattunut saamaan käsiinsä. »Sinua ei kukaan estä noudattamasta omaa tahtoasi siinä kohden», vastasi John vakavasti. Hän nousi ja läksi omaan kamariinsa, ennenkuin Alma ennätti mitään sanoa. »Ei kukaan estä!» Alma taisteli kyynelten kanssa. »Tiedänhän sen. Mutta sitä kuitenkin pidetään pahana.» »Ken pitää? Te itse?»
"Mutta, Sokrates", sanoi tähän Kritoni, "minun luullakseni aurinko vielä vuorilla viipyy eikä ole vielä laskenut. Ja tiedänhän minä muitten juoneen myrkyn sangen kauan aikaa sen jälkeen, kun heitä on käsketty, sittenkuin ovat sangen hyvin syöneet ja juoneet, muutamat myöskin yhdessä oltuaan niiden kanssa, joita rakastivat.
Hän sanoo, että minulla ei ole luottamusta häneen, oi, hän viekoittelee minua niin, ja minä tunnen hänen ihmeellisen vaikutusvaltansa! Minähän tiedän kuinka vastustamaton hän on minulle. Annanko siis houkutella itseni tekemään sellaista, jota kenties ajassa ja iankaikkisuudessa katuisin, sillä tiedänhän, että se ei olisi oikein.
"Niin, Klaudia, kyllä tiedän hänen niin tahtovankin. Väärin on minulta olla näin alakuloinen, mutta sille en mitään voi. En pelkää niitä koetuksia, joita Herra päälleni panee, mutta pelkään sitä hengellistä tyhjyyttä ja kolkkoutta, johonka joudun, kun uskon sisareni minun jättävät. Mutta tiedänhän Herran olevan lähellä, ja Hän on aina jäljellä!
Päivän Sana
Muut Etsivät