Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025


Hetki on tullut, jota olen vartonut kuin kettu vanhan tamman huulta; ja nyt se putoo. HERMAN. Höh! Vai putoo se. TAAVETTI. Putoo, jos olemme äänettä kuin hiiret. HERMAN. Tytöt, onko mies viisas? TAAVETTI. Noin »treqvart i bok» toivon minä, mutta pelkään pojan aivon puristuvan, ellei saa hän nähdä tässä sydämmensä lystiä.

Kun puin riihen ensimmäisen, Sainpa otria ololta, Purnun puituja jyviä, Otrista panin oluen, Viinan keitin kekrikseni, Sitt' oli juoa joulunakin, Loppiaisna lollottoa, Siitä lauloin laskiaisna, Viel' oli päässä pääsiäisnä. Kesä keikahti etehen, Tamman tallista kuletin, Ulos talvitanterilta, Päivän liikkui liinaharja, Heilui hempeä hevoinen.

Mutta sitten alkoi iankaikkinen ilo jo loistaa hänen silmistään. Aleksista tuli hevoshuijari. Hän petti markkinoilla monta etevääkin ammattimiestä, mutta vihdoin petti hänet mustalainen, pettipä oikein perinpohjaisesti, niin että hän hävisi erinomaisen tamman ja vielä kaksisataa viisikymmentä markkaa kaupanpäällisiä.

Tamma nousi maantielle ja kääntyi itsestään kirkolle päin. Eerikki räppäsi tamman kylkeen oikealla ohjaksella ja käski sitä vähän kiirehtimään. Se alkoikin hyvin tyytyväisenä juosta hölkätä, korvat sujollaan eteenpäin. Katri katsoi taaksensa, miten Helka ja Matti sieltä tulivat.

"Et siellä sijoa saane, niin tuonne sinun manoan Tuonen mustahan jokehen, Manalan ikipurohon, jost' et pääse päivinäsi, selviä sinä ikänä, kun en pääsne päästämähän, kerinne kerittämähän yheksällä oinahalla, yhen uuhen kantamalla, yheksällä härkäsellä, yhen lehmäsen vasoilla, yheksän oron keralla, yhen tamman varsasilla.

Hän taputti lemmikkinsä ruskean Berberialaisen tamman, jonka hänen ystävänsä Bash-Aga-El-Mokrani, oli hänelle Algeriasta lahjoittanut kaarevaa kaulaa, ja jalo elukka hieroi sievästi päätään hänen olkapäähänsä ja katsoi häneen suurilla silmillään kysyväisesti, eikö tänään tulekaan nelistystä sänkipeltoja myöten Weissenbachiin.

Iivana näet tapasi nyt äkkiä toista asiaa, kysäsi selän taakse sinne: Entä hevonen se?... Tarkoitan, omasiko on?... Eh? Ropotti myönsi, mutta samalla selitti: Hevonen tää... Sen entisen Perkjärven Torikan ... sen Heikki Torikan tamman varsa hän on ... tää ruuna, mutta... Hän olisi puhunut asiasta pitemmältäkin, syvällisesti, jos ei olisi se päässä pidettävä pökertynyt. Mutta se tuo taas.

Heikki, sen nähdessään, kannusti hevostaan ja saapui koko joukon aikaa ennen muita sille paikalle, missä Olivier Proudfutelle oli se kova onni sattunut. Ensityökseen hän sieppasi Jesabel'in kiinni valloillaan roikkuvista suitsista, ja talutti sitten tamman allapäiselle isännälle vastaan, joka par'-aikaa läheni liikkaellen.

Virkki, ja suosiotaan muut huusivat kaikki, ja tamman kaiketi hälle hän antanut ois, kuten huusi akhaijit, ellei Antilokhos ois noussut, Nestorin poika, puoltaen oikeuttaan puhumaan näin eessä Akhilleun: "Kuohuksiin kovin mieleni saat, jos täytät, Akhilleus, tuon sanas; aiothan pois palkinnon minult' ottaa, harkiten vain, ett' on hevot, vaunut vaurion saaneet, vaan ylen aimo hän itse.

Kynnin kymmenen vakoa, Kylvin kymmenen jyveä, Sain siitä sata kekoa, Tuhat riihtä tungettelin. Pu'in riihen ripsuttelin, Sain otria ololta, Otrista oluen keitin; Join ma jouluna olutta, Sillä lauloin laskiaisna, Viel' oli päässä pääsiäisnä. Panin tamman valjahisin, Ajoin kyytillä kylässä; Reki hiettona helisi, Kapla koivuinen kalisi.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät