Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. lokakuuta 2025
Onhan tämä... Ja hyvää ryyniäkin jauhaa... Tässäkin kun on pussissa tätä ryyniä, niin se on kuin olisi joka ryyni erikseen sorvattu. Hyvää ... hyvää ryyniä jauhaa mylly... Mylly jauhaa ja me ihmiset syömme, mutta viljan kasvu tulee korkeudesta. Ka sieltä ... ei suinkaan se muualta. Noo ... ja... Onkos sinulla muuta? On toki ... mestarin varalta. Ja sitten?
Ei, viruttakaamme ensin lika hänestä purossa, sill'aikaa kuin Kalle ja Frits pesevät hänen vaatteensa puhtaiksi, niin hyvin kuin se nyt on mahdollista, sillä sellaisena kuin hän nyt on ei hän voi näyttää itseään kellekään ihmiselle. Ja sill'aikaa kuin vaatteet kuivavat, täytyy lukkarin olla ahkerasti liikkeessä tässä metsässä. Sill'aikaa me syömme päivällistä". Niin tapahtuikin.
Kotiin? purkautui sisällisellä raivolla Johannekselta. Minulla ei ole kotia! Tarkoitin hotellia, jossa asumme, selitti Liisa edelleen yhtä kärsivällisesti. Ja sitten? Sitten? Niin, sitten kun me olemme tulleet hotelliin. Mitä me sitten teemme? Liisa katsoi häneen kummastuneena. En tiedä, hän sanoi. Mutta kaiketi odotamme heitä. Ja syömme illallista? Eiköhän. Ja juomme viiniä?
Sua muistamme ain, pyhä syntymämaa, mikä lieneekin toimemme, työmme, ylin onni Sa oot, minkä ihminen saa, elon aurinko, tähtönen yömme; Sun korpies kuisketta kuulimme läsnä, sitä unhota emme me harmajahasna, Sun valtaasi tahdomme vahvistaa, Sua lempien leipääsi syömme.
Ehkä tahdotte, että Josef tulee mukaan minua hoitamaan?" "En; ystäväni Watson on lääkäri ja hän hoitaa teitä kyllä. Jos sallitte, syömme kaikki ensin täällä, ja sitten me kolme matkustamme Lontooseen." Asia järjestettiin Holmesin ehdotuksen mukaan, ja neiti Harrison syytti päänkipua saadakseen pysyä huoneessaan, joka sekin tapahtui ystäväni kehotuksesta.
Mutta tulkaa te tänne syömään, sanoi kenraali päästäen Nehljudofin, kello viisi. Puhuttehan englannin kieltä? Puhun kyllä. No se on mainiota. Tänne on näettekö saapunut englantilainen matkustaja, joka tutkii siirtolarangaistusta ja vankiloita Siperiassa. Ja hän nyt tulee meille päivälliseksi, tulkaa siis tekin. Me syömme kello viisi, ja vaimoni vaatii säntillisyyttä.
Kruunun käskyläistä häiritsimme keskellä tulista tointansa, ja tämä paikka on kova; miehiä löimme kenties raajarikoiksi, joka paikka on vieläkin kovempi. Noh, ehkä nykäisimme vielä joltain henki-kultaisenkin pois, ja sittenpä kaikki hyvä; tallella olemme ja syömme kruunun surutonta leipää. SIMEONI. Voi meitä poloisia poikia! TIMO. Poloisia Jukolan poikia! Ja seitsemän kappaletta!
Tulethan sinne? En, en tule. Tule pois. Omia hevosia minulla ei enää ole. Mutta minä pidän Grishinin hevosien päälle. Muistathan? Hänellä on erinomainen talli. Tulet siis, ja sitten syömme illallista. En jouda illallisellekaan, sanoi Nehljudof hymyillen. No mitäs tämä nyt on? Minne nyt lähdet? Tahdotko, pääset minun rattaissani. Minä olen menossa asianajajan luo.
Isoäänisesti jutellen kävelemme sotatantereemme kautta saaren toisessa päässä olevaan taloon, jossa meidät otetaan sankareina vastaan ja jossa syömme voimakkaan aterian säestäen illan kuluksi metsästysjuttujamme kahvilla ja konjakilla. Paitsi sitä, että Hirvilahden seppä oli taitava omassa ammatissaan, oli hän ulkopitäjissäkin tunnettu siitä, että taisi kaikenlaisia tauteja parantaa.
Ah, jos hän olisi naimaton. Niinkuin näen, ovat majurin vieraat saapuneet, siis saan luvan poistua. Kummellund. Ei millään tavalla! Jääkää tänne ja sitte syömme vähän voileipää teen kanssa. Vesterkvist. Minulle ei millään lailla ole mahdollinen se kunnia, sillä olemme päättäneet herra Kurk'in kanssa viettää iltamme yhdessä. Kummellund. Unohtakaamme äskeinen riitamme!
Päivän Sana
Muut Etsivät