United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
Syvä tyhjyyden tunne povissaan palasivat Mikko ja Auno tupaan, istuivat pöydän taa, missä Auno täytti molemmat kupit kahvilla ja sanoi: Lähtö, lähtö seuraa ihmislasta synnyinsijalta hautaan asti. Kyllä minulla kauan pysyy mielessä Matin lähtö. Mutta minä voin kuitenkin Jumalan avulla ottaa päivän vastaan sellaisena kuin se tulee.
Koko sen laveata pihaa, jossa lähteet pulppusivat ja tuoksuvat kukat viehättivät silmää, ympäröivät joko sievät pylväskäytävät viehättävine sohvineen tai suurempien huoneiden ihanat fasaadit. Vietiinpä meidät komeaan marmorikuvilla koristettuun vastaan-ottohuoneeseenkin ja kestittiin heti kahvilla ja tupakalla.
Vierailulle tultua kestittiin tulijoita aina ensin kahvilla tuoreine pikkuleipineen; sitten tarjottiin teevettä ja ennenkuin pois lähdettiin syötiin illallinen, joka oli omiaan todistamaan emännän suurta nerokkuutta ja toimeliaisuutta kuin myöskin ruokasäiliöiden erinomaista »sisällysrikkautta», seikka, joka ei olekaan mikään helppo juttu pienellä maatilalla kaukaisella maaseudulla.
Oliko se suutarin akka eilen meillä kahvilla? Oli. Entä sitten? Minä vain tässä tuumasin mennä sinne suutarin juttuihin. Se on mukava mies, vaikka onkin sellainen jumalaton ja sosialisti. Sinun pitäis joutessas laittaa tuo aidankulma tänä päivänä. Siitä aina pakkaa perunamaahan Kotimäen sika ja eilen omat lampaat siitä menivät mäkeen.
Kaupunkiin tultua tahtoi Santtu ensiksi käymään jossain kahvilla ja mitäpä hänestä saisi. Viija ei lähtenyt yksinään, mutta kun tapasivat muutaman oman puolen tytön, niin sitten hän suostui. Santtu vei ravintolaan, paremmalle puolen, eri kamariin ja tilasi ensin kahvit ja sitten viinit.
Isoäänisesti jutellen kävelemme sotatantereemme kautta saaren toisessa päässä olevaan taloon, jossa meidät otetaan sankareina vastaan ja jossa syömme voimakkaan aterian säestäen illan kuluksi metsästysjuttujamme kahvilla ja konjakilla. Paitsi sitä, että Hirvilahden seppä oli taitava omassa ammatissaan, oli hän ulkopitäjissäkin tunnettu siitä, että taisi kaikenlaisia tauteja parantaa.
»Hauskaa kuulla. Entä meidän pormestari, hukkuiko hän sinne pilviin?» »Ei, herra varjele, hän on tuolla verannalla. Lagander, riihesi nurkka palaa.» »Joko? Joko?» kuului Laganderin ääni ulkoa. Ja ovessa tullessaan hän pyyhki otsaansa. »Kyllä on lämmin.» »Tulkaa jäähdyttämään itseänne kuumalla kahvilla.» Lagander nauroi ja noudatti kehoitusta. »Ensinkö kuumalla kahvilla, sitten volantin heitolla?»
On jaloja teollisuusystäviä, jotka edellä mainitulla tavalla kahvilla, oluella, kansakirjastoilla, biljardihuoneilla j.n.e. pitäen huolta työmiestensä huvista ovat saavuttaneet oivallisen tuloksen. He ovat menneet pitemmälle: tehneet lopun asunnonpulasta ja antaneet työmiehillensä tilaisuuden vähitellen hankkimaan itsellensä oman kodin.
Häät piti oleman niinkuin viikon perästä. Se hänestä. Myöskään ei luutnantti Maksiimof ollut vielä saapunut, mutta häntä odotettiin varmuudella. Luutnantti Brummer, samoin kuin aina ennen, keskitti ajatuksensa oman iltansa onnistumiseen. Levottomana hän harhaili huoneesta huoneeseen, tilaillen tarpeellisia aineita ja hoidellen toverejaan illallisilla, kahvilla ja likööreillä.
Mutta häntäpä enimmiten aina raukaisi, ja mistäpä sitä sitte tiesi, oliko ukkonen ilmassa vai ei. Rakeita ei enää tullut, mutta aina yhä sateli ja tuuli. Isäntä katseli ulos ikkunasta sanoen: »Ei tänään leikkaamisesta tule mitään. Eveliina, saat viedä väelle kahvia meidän on, näette, matami hyvä, näin leikkuuaikana tapana kahvilla kestittää väkeämme.