Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Siten ryöstää se metsistä parhaat otukset sukupuuttoon ja, mikä vielä pahempi, hävittää maamiehen karjalaumoja suurissa määrin sekä anastaa usein metsästäjältä koirat. Ylipäänsä on susi arkaluontoinen ja pelkuri, mutta nälän ahdistaessa voi se, kuten jo mainittiin, käydä hyvinkin rohkeaksi, jopa toisinaan siinä määrässä, että hyökkää tiellä reen eteen valjastetun hevosen kimppuun.
Näkee useinkin hevosten takajaloissa melkoisia arpia, joiden kohdalta susi on lihakappaleen haukannut. Kengitetyt hevoset puolustavat kyllä itsensä, varsinkin jos niitä on useampia, se onkin jo vanha satu, että ne asettautuvat piiriin päät sisään päin ja asettavat turvattomat varsat sen keskelle. Vanhoille saduille annettakoon oma arvonsa.
Se on suuri hauki, yhtä suuri kuin lohi, oikea suvantojen vanha susi, jumalan kiitos, että sellainen peto kerrankin saadaan pois. Se olkoon kernaasti uistimen ansio. Meillä on taas viihtyisä tupakkatunti veneessä samassa paikassa kahden kiven välissä ja minunkin mielihyväni on nyt sekoittamaton. Kaksi haukia ja lohi, kauniit aamiaiskalat, lähdemmekö jo? Otamme mennessämme vielä kolmannen hauen.
Härän söi susi kesällä, Minä maiotta makasin, Minä voitta vuollattelin; Kesän voitta kellittelin, Rieskasetta riuottelin, Talvilampahan takuissa, Mustan uuhen untuvissa. Tuli talvi, ei tahottu. Eläisi kesällä kenki, Hein'ajalla heikompiki, Vaan on pakko pakkasella. Suru suurella lumella.
Siinä mietin puraisikohan Iida-mamseli tuona iltana maisteria nenään, kun samassa astui sisään piika Sikke ja Iida-mamseli, 'sillä siinä susi, jossa soihitetaan'. Iida-mamseli käski Siken kutsua maisteria omaan huoneesensa, johon hän itse meni. Silmänräpäyksen kuluttua astui maisterikin salin läpi Iida-mamselin huoneesen, jättäen oven raolleen.
ANEMOTIS. Valjut on sinulla posket kuin kinokset; mutta niiden päällä päivyttä havaitsen kaksi suurta, kaunehinta: Mua sääli, suloinen tyttö, salli luonas lämmitellä! Pakkanen ei morsiamille pahaa tee. Syöjätär sydämeni vieköön, jos en rakasta sinua melkein yhtä paljon kuin karhunkeihästäni. ANEMOTIS. Tosiaankin kaunis toimi. Susi sun syököhön, mokoma!
Nyt oli hänen tilansa vaikeampi, kuin silloin kun susi hätyytti häntä, sillä jos joku Venäläisistä olisi parempi hiihtämään kuin hän, saattoi hän, asioiden näin ollen, ottaa vapaudelta ja ehkä elämältäkin jäähyväiset.
Täällä tapasimmekin muitakin saman »hyvyyden etsijöitä», ja kun pois lähdimme oli meitä karttunut suuri joukko, lähemmäs kymmenkunta poikaa. Laulaen ja meluten kuljimme saaliinemme kohti kotoa. Mutta jo taisi tulla susi tupaan! lausui muuan poika lähestyessämme kaupunkia. Katsokaahan tuonne! osoitti hän kaupungin tulliin.
Kun oisin kuollut kuusiöisnä, Katonut kaheksan-öisnä, En oisi paljoa pitänyt Pikkaraisen pientaretta, Kyynärän pyheä maata, Eroon itkua vähäsen, Ison ei väheäkänä. Tahi kun karjassa kävelin, Lassa lammasten keralla, Kun oisi karhu kaatanunna, Susi surmannut minunki, Niinkun kaatoi lammaskarjan, Lehmät kaunoiset kaotti!
Se oli surma nuoren neien, loppu kaunihin kanasen... Kukas nyt sanan saatantahan, kielikerran kerrontahan neien kuuluhun kotihin, kaunihisen kartanohon? Karhu sanan saatantahan, kielikerran kerrontahan! Ei karhu sanoa saata: lehmikarjahan katosi. Kukas sanan saatantahan, kielikerran kerrontahan neien kuuluhun kotihin, kaunihisen kartanohon? Susi sanan saatantahan, kielikerran kerrontahan!
Päivän Sana
Muut Etsivät