Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Provenzan Salvani, mahtava sienalainen porvari 1260-luvulla, johti ghibelliiniläisen Sienan joukkoja Montapertin taistelussa, jossa Firenzen guelfit kärsivät verisen tappion. Vuonna 1269 hän joutui firenzeläisten käsiin ja muuan hänelle vihamielinen sienalainen surmasi hänet. Anjoun Kaarle oli ottanut erään Salvanin ystävän vangiksi.
Se varma, että luonteeltaan ol' ukko Kulnev herttainen; lisäksi juoneen moititaan, syy oli sydämen; ja sodassa ja rauhassa se sydän oli mukana: hän suuteli ja surmasi ain' yhtä hartaasti. Mont' oli Venään urhoa, joist' aikakirjat kertovat, jotk' ennen sotaa maineessa jo meillä olivat. Barclay, Kamensky, Bagration, tääll' oli tulleet huutohon; ei pelkkä lasten leikki tuo, sen ties, kun ryntää nuo.
CANZIO. Ainahan parempa kuin ilman, parempa kuin ilman, mun ystäväni! Ja muista, liiallisuus on tarinan luontoa, ja tämä kuvailkoon kauhua sen miehen mielessä, joka surmasi kolme armahinta lempeä. Mikä teos! Mutta mitä lausui vielä ennustava tyttö? »Vaihka rikostemme paljous olis monilukuisempa meren santaa, niin rikkaampa on toki armon pöytä. Kaikki viimein hyvin taas.» Niin hän lausui.
Nimeni on Canzio, ja, niinkuin sanoin, tuon huoneen isäntä; ei äitiä mulla, eikä isää; hänen surmasi hirmuinen Flaminia, ryöväri Vincention vaimo. CANZIO. Vaimo, minä ainoastaan teen teitä kohtaan lähimmäisen velvollisuuden. Hän mun sieluni saattaa houreeseen ja hoipertelemahan houreessansa. Mikä taivaallinen kuva!
"Samalla tavalla kuolema, joka on koko mailman kaikkivaltias kuningatar ja haltia, tappaa kuninkaita, ruhtinaita ja kaikkia ihmisiä ja ottelee ankarasti elämän kanssa, aikoen kokonaan voittaa ja nielaista sen. Mutta Elämä oli kuolematon, ja vaikka se voitettiin, voitti se kuitenkin, kukisti ja surmasi kuoleman.
Kuka rauhan on Huoneesta tästä syössyt Hiitehen Ja vihan henget, julmat, rauhattomat, Sen sijaan saanut tänne asumaan? Ken onnen talostani ryösti, ken? Ken elämäni ilon surmasi? Sen teit sa vaimo ulko-kullattu! Sen teit sa karsikkoni pilaamalla, Sen teit sa isäis-uskon heittämällä, Sen teit sa, konna, lapseni kun myit Tuon kehnon Kristin uskon hinnasta! Miss' on hän nyt, mun poikani?
Sinä hyöky hurja ja vaahtopää, lyöt kohden sa louhikoita, et koskaan taistosta lepoon jää, sa vaikka et mitään voita. On louhikko harmaatakiveä, se on sun surmasi kerta, et murtaa voi sa sen kylkeä, se ylväänä uhmaa merta. Sinä hyöky, mi hurjana rynnistät ja kuolet kiviä vasten, sinä ymmärrät, sinä ymmärrät elonleikkiä ihmislasten.
Kuinka sa yksinäs aiot akhaijein laivojen keskeen mennä sen miehen luo, joka monta ja aimoa poikaa sulta jo surmasi? Rautainen sydän sulla on totta! Jos sinut keksii silmillään sekä saa käsihinsä mies verikoura ja tunnoton tuo, et armoa hält', et sääliä lainkaan saa.
Minä tahdon nyt ruveta hakemaan sitä, joka sinun surmasi. Minä en ole surmaajasi, vaikka minun käteni surman teki«. Kun he aamulla heräsivät, istuivat he kauan sanaa toisilleen sanomatta. Kyösti oli alakuloinen, ja Katri katseli tirkistellen eteensä. «No, mitä nyt on tehtävänä? Sano sinä, joka aina olet nerokas uusia keksimään!
Yleisessä kokouksessa, jonka kreikkalaisten valtioiden edusmiehet pitivät Korintossa, valitutti Filippos itsensä Kreikanmaan sotapäälliköksi kostosotaan persialaisia vastaan. Jo olivat sotajoukot laivalla viedyt Vähä-Aasian rannalle, kun Filippon surmasi muuan makedonialainen ylimys, tuollaisella teolla kostaen jonkun kärsimänsä loukkauksen.
Päivän Sana
Muut Etsivät