Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Kansa on laulajan perettä, Koko Suomi sun kotisi, Kuin käellä kaikki metsä; Laulussa sinun sulosi, Toisin arkityön uroilla: Seppo ei pajassa viihdy, Mieli kun kyliä käypi, Ei talossa työ menesty Vailla vaimoa suloista, Joka kaitsisi kotia, Kuin kekoa mettis-äiti. Kiitos sulle, laulun sulho, Kun sovinnon kättä annat.
Kuink' aiot suoriuta tilissäsi, Kun kerran jätät elon taipaleet? Sulosi käyttämättä haudataan, Joist' oisi käytettynä ilo maan. Ne hetket, jotka taidokkaasti loivat Tuon kauneutes, jot' ihmein katsellaan, Ne hirmuvaltiaiksi tulla voivat Ja viehkeytesi viedä kokonaan.
Niinkuin Fatum itse kulkee yl' ihmisriemun, ihmistuskankin, niin kulkee Lemmen kaikkivalta, sulkee syliinsä kaikki suonin sykkivin, ja mulle haastamaan he tulla julkee, sun että heljän, hyvän hylkäisin, min luona myrskyisen on olla lauha, min luona rauhattoman mull' on rauha.» Jagellon tytär, suljen suudelmiini sulosi, sikskuin koittaa päivän koi!
Vaan ympäri lehtorantain on hongikko mietteissään ja vanhuksen lailla katsoo kuin lapset lyö leikkiään, ja peltojen laihot heitä ne tervehtii aaltoillen ja niittyjen kukkivat nurmet luo tuoksuja tuulehen. Mik' aarre, oi köyhä Suomi, ois sulosi vertainen! Tuon järvies sinivälkkeen, tuon hopeisen, kultaisen!
Pois itses anna, niin sa itses saat, Kun itse kuvaat piirtees sielukkaat. Ken runoani vasta uskonee, Jos avujesi ylistys sen täyttää, Kun, taivas tietköön, se ne verhoilee Kuin hauta, niistä tuskin puolta näyttää? Jos voisin silmäis loiston esittää, Sulosi kaikki panna runon pukuun, Sanottais pian: »puhett' öyhkeää! Maan matoset ei kuulu taivaan lukuun».
Sinunko sopisi, tyttö, Ilman nautinnon iloa Kuihtua ja kuivettua Talven tuiskujen omaksi? Nyt, kaunis, kukoistat vielä, Läpi kyynelten hymyilet. Säästäisitkö tuon sulosi Nauttimatta soitimesta Luonnon lintujen tavalla. Minussakin voima lyöpi Tässä rinnassa rajusti. Miks' en antaisi sinulle Voimastani?
Päivän Sana
Muut Etsivät