Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
En minä huoli köyhästä tytöstä, jos kauniskin tuo oisi; sen isä apua anoisi ja harmia vaan toisi. Vaan rikkaasta talosta kauniin tytön otan minä itselleni: sillä on paljon sulhasia, vaan niihin se kääntyy selin." Tuo kolmas värssy oli Kallen mielestä paras ja siihen kuuluvia seikkoja hän ajattelikin aina Kiiskilammille asti ja vielä sielläkin.
Ei se sille omalleen suvaitse vielä ketään, eikä tuo olekaan oikein aikainen. Kuuluupahan jo käyneen sulhasia. Isäntäpä epäsi kerrassa puhumasta. Ei se aina sitä tee. Mutta jos minä en saisi tällä tiellä enää mitään sille Miinalle sanotuksi, niin pyytäisin puhumaan, että tulisi nyt ihan varmaan näille ensi maaliskuun markkinoille, niin siellä tavattaisiin.
Kyll' on niitäkin kylissä Tyttäriä tyhmempiä, Jotka rientävät ripille, Sitä varten sinne käyvät Saahaksensa sulhasia Viientoista vuoen päästä; Olla mies mikä hyvänsä: Talonlaiska, juoppolalli, Eli köyhä loisen poika, Sotapoika, muuttosonni, Elikkä rahaton renki, Jokohan vihille veisi, Vaikka vaskisormuksella Jos vuoen parinkin päästä Korjan perä on kotina, Talon turkki tuiskun suoja, Säpilauta lapsenlikka, Käsi virkka kätkön souto, Penkki, pankko pöytälauta.
Ellistä oli ylioppilas hieno jo siitäkin syystä, ettei juonut kahta kuppia. Maisteri sitä vastoin kaksi kuppia leivän kanssa! Ai, ai, mamseli! tuli tyttö ovelle sanomaan. No, mitä nyt? Niin, niin ... nyt on sulhasia. Ole sinä...! Vai ei ... nuori maisteri on tullut, ja mamselille siitä tulee sulhanen ... sulhanen... Maisteristako?... Elähän ole liian varma. No, minä olen varma.
Sitä virttä laulaminen, jota johtuu mieleen; Kumpa kultani tulisi, ottaisinko viereen? Minäpä se huitra likka, huitra likka raukka, Istun pojan polvilla vaikka aamuun saakka. Ei oo mulla surua, ei surua, ei huolta, Käypi mulla sulhasia Turun tuolta puolta. Mitäpä mun tarvitsee suurta surua kantaa, kun on kulta mielessäni, joka ilon antaa?
RAHIKKA. Mutta tietääkö hän minne hän minut lähettää? IINA. Minkä kauemmas, sen parempi. RAHIKKA. Hänkö pyysi, Selma itse, teitä niin sanomaan? IINA. Sen jo kuulitte. Olisi hän itse tullut, jos voisi teitä edes silmissään nähdä. Hänellä on parempia sulhasia. RAHIKKA. Mitä tämä on! Vereni kiehuu, silmäni tummenevat. Selmani, oma kunnon Selmani olisi voinut näin odottamatta hyljätä minut.
Ja tytöt lauloivat laulun toisensa jälkeen. Anna Sohvi katseli heitä oikein ihmeekseen. Niin hyvästi osasivat laulaa, vaikka vielä olivat noin nuoria. Ja taas hän uudelleen heitä katseli. »Jokos näillä neitosilla sulhasia on?» »Eihän nyt arvon!» Tytöt katsoivat toisiinsa, nauroivat ja kävivät hämilleen. »Olettekos miten vanhoja?» »Olga ja minä olemme täyttäneet kuusitoista.
Muori ymmärsi pian, että tässä oli *lapsi*, joka oli ryhtynyt ajattelemattomasti huimaan tekoon; hän ymmärsi, ettei tämä tässä ollutkaan noita varsinaisia maailman tyttöjä, jotka puolen ikäänsä kihloja vaihtelevat, jotka eivät osaakaan rakastaa, vaan huvikseen vaihtelevat sulhasia ja näitä henkiin veriin asti tappeluttavat. Lapsi.
Ketä siinä kuulutetaan? kysyin minä, kun en muistanut, vaikka olin kuullut, että siellä oli käynyt Pohjanmaalta sulhasia. Johannaa, niin kertoivat tuolla talossa tän'aamuna. Sinne oli tullut se kauan odotettu sulhanen Kalajoelta. Veisataan niille vihkimävirsi, kun kohdalle tulevat, kehotti jo Risto. Ei tehdä rauhattomuutta ... kulkekoot rauhassa ... ne ovat siivoa väkeä, sanoin minä.
Puhu sinä jo ennen kuin muita sulhasia ennättää tulla, muistutti Mikko pois lähtiessään. Senkin Samppa lupasi parhaalle ystävälleen, joka sitten kiitollisena puristi erojaisiksi Sampan kättä ja toivotti terveyttä ja Jumalan rauhaa. Useampia päiviä oli Sampan mielessä tuo tuttavalle annettu lupaus puhua hänen puolestaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät