Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. syyskuuta 2025
CAESAR. Valanne söitte; moisest' ette koskaan Voi mua syyttää. LEPIDUS. Caesar, tyyntykää! ANTONIUS. Ei, Lepidus! Ei, puhukoon hän vain. Se lupaus pysyy, jonka nyt hän mainii Ja rikkoneen mun luulee. No niin, Caesar: Valani söin CAESAR. Niin, lupasitte mulle Aseellist' apua, kun sitä vaadin. Sen kielsitte. ANTONIUS. Pikemmin laimin löin, Kun myrkylliset hetken nautteet multa Tajunnan veivät.
Söitkö eilen päivällistä Aatelisseuran huoneustossa? kysyi kreivi V. Söin, vastasi Lejonborg melkein tainnuksissa; aivan niin, minä söin päivällistä Aatelisseuran huoneustossa. Ja lähdit sieltä noin kello viiden aikaan? Eikö niin? jatkoi kreivi V. Aivan niin. Aivan niin... Kello oli viisi, kun lähdin sieltä... Mutta minä en ymmärrä... Heti lähdettyäsi löydettiin lattialta tämä kirjeen katkelma.
Pajulintu palkulainen, siihen vastaten sanovi: "Söin minä jyveä kaksi, kovin äiä, kun on kolme." Kurki kulkkunsa kurotti yli pöyän lausumahan: "Kosk' oot ottanut jyviä, käynyt kurja sissimässä, köyhän miehen kynnöksellä, kynnöksellä, kylvöksellä; niin ei saa sääliä varasta tahi korvat kareitahan, tahi kaula katkotahan, pää poikki järitetähän."
Mutta kuinka estäisimme tuon eripuraisuuden riehahtamasta ilmiliekkiin?» Hän vaikeni ja lisäsi sitten äkkiä: »Aivan olin unohtanut, majuri, että söin illalliseni sill'aikaa, kun te kuutamolla matkustitte.» Hän kutsui palvelijansa ja käski tuoda tuopillisen viiniä ynnä ruokaa.
Minä hymyilin, nyökkäilin vastaan minkä ennätin ja huusin: "onnea matkalle!" Sitten he taaskin antoivat hevosten mennä ja niin katosivat pian näkyvistäni. Enkä minä tuntenut hiventäkään harmia, saatikka että olisin ollut mustasukkainen ja kateellinen. Päinvastoin soin mielelläni Antille tämän huvin ja toivoin, että hän muuttaisi ajatuksiaan Agnesista ja huomaisi vihdoinkin hänen hyvät puolensa.
Istukaa, olkaa hyvä." "Kiitoksia, mutta minä söin pari tuntia sitten päivällistä Londonissa, enkä todellakaan nyt voi syödä enempää." Kenelm oli liian sivistynyt pakoittaaksensa toiselle vastenmielistä vierasvaraisuutta. Muutaman minuutin kuluttua hän oli lopettanut yksinkertaisen ateriansa, ruoka oli otettu pois pöydältä, ja molemmat miehet olivat kahden kesken.
Selja antoi Iirille marjavihkosensa sanoen: »Oli siinä enemmänkin marjoja, mutta muutamat putosivat ja muutamia minä söin.» Iiri kiitti marjoista, ja sitte molemmat juoksivat hakemaan matamia, joka oli Pekon tuloa varten tyhjentämässä porstuakamaria, se kun aina oli ollut jonkinmoisena laskettavana.
Yksi luoto loi lohia, Toinen antoi ahvenia, Kolmas niemi nieriäitä. Nousin maalle keittämähän, Ison pitkille pihoille, Veikon vestoslastusille. Keitin noista kunnon ruoan, Syötin, juotin vierahia, Söin itse kyllältäni, Säästin ruotoset kokohon, Pienimmistä kiiskilöistä, Suurimmista ahvenista, Menin illalla kotihin, Syötin noita kaunolleni.
Jos se oli pienempi minua, minä söin suuhuni sen. Jos suurempi, vältin koko sitä seutua ja viiletin kiireesti muille markkinoille. Täytyihän minun olla suurin kaikista ja paistaa kirkkaimmin kaikista ainakin omassa ympäristössäni! Mutta samalla oli mieleni mustan-murheellinen.
Niitä oli niin paljon, että huone oli melkein täynnä jo pöydän päässä istuva puhemies oli juuri se, jolla oli niin iloinen ääni; hän näytti huvittavan muita kertomalla jotakin tarinaa. Minä söin niin ahnaasti etten juuri paljoa kuullut hänen tarinastansa. "Nyt," sanoi puhemies, "olen minä kertonut tarinani. Kenenkä vuoro nyt on?" Hän otti käteensä kiekon ja pani sen pyörimään pöydälle.
Päivän Sana
Muut Etsivät