United States or Laos ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olavi istui tuhkanharmaana kasvoiltaan ja hänen yläluomensa räpähtelivät hermostuneesti. Naisen kasvoilta oli iva kadonnut ja kovat piirteet lientyneet. Hän oli hetken vaiti, ja kun hän taasen jatkoi, oli hän aivankuin muuttunut, puhuen hiljaisella, pehmeällä ja värähtelevällä äänellä: »Etkä ymmärrä sinäkään, Olavi... Kyllä minä tiedän, mitä sinun sisässäsi liikkuu.
Ristitty olen nimeen Isän ja Pojan ja Pyhänhengen ammen! Isäsikö kastoi? Pappipahan! En pelkää, älä luulekaan, Panu on pahanniminen, kierosilmä karjalainen ... hui, hai, minä hyppäsin ... risti, raamattu ja aapinen ... isä meidän, joka olet taivaassa ... Ristin-Kiesus Maarian poika, en pelkää pahoja enkä piruja ... sinun pitää rikki polkeman käärmeen pää. Sinullahan on käärme sisässäsi?
"Ole ääneti", ärjäsi vanhus vihasta vavisten, "pidä sisässäsi, Totila, sellaiset ajatukset: ne ovat olleet taloni kirouksena." Hän sai vaivoin itsensä levolliseksi ja jatkoi: "Verivihollisiamme ovat italialaiset eivätkä veljiämme. Voi meitä, jos luotamme heihin.
Se on käärme, Reidan henki. JOUKO Päästä minut siitä ... loihde pois ... se minut muuten tappaa. PANU Ei tapa ... elämän hengen antaa. Se sinussa aina pysyköön, elköön sinusta koskaan muuanne menkö. Niin kauvan kun käärme sisässäsi, niin kauvan sinussa Reidan henki, niin kauvan kun sinussa Reidan henki, niin kauvan Panujen suvussa tietäjäin taito. JOUKO A-anna minun mennä äidin luo.
Ois siitä huoleti, jok' elämän pelasti hälle elämän, mi hälle niin rakas on vain teidän lahjananne. NATHAN. En sua muuksi tahdo kuin mik' oot. En, vaikka tietäisinkin sielussasi viel' aivan muuta liikkuvan. RECHA. Mit', isä? NATHAN. Kysytkö multa? Ja noin arasti? Mit' ikään sisässäsi liikahtaakin, viattomuutta, luontoa se on. Sit' älä sure, min' en ainakaan.
JATGEIR. Ei, mutta monta syntymätöntä; ne sikiävät toinen toisensa jälkeen, saavat hengen ja syntyvät. SKULE KUNINGAS. Ja jos minä, joka olen kuningas, ja jolla on valta, surmauttaisin sinut, kuolisivatko sinun kanssasi kaikki ne syntymättömät runoilija-ajatukset, joita kannat sisässäsi? JATGEIR. Herra, suuri synti on surmata sorea ajatus.
Vainoretkesi lopeta, Rauha, rakkaus rakenna, Pakene sisäsalolle, Taistele petoja vasten Sisässäsi, ulkonasi. Rauha, rakkaus ja vuodet Vammasi parantelevat Pakene! Pakene! KULLERVO. Tuota Nöyrrytystä en tajua. Maailma himojen ahjo, Kiihkojen vihainen pyörre Minussako rauhoittuisi! Vetäyisinkö salolle, Sinne halpa hautauisin, Kuin ojaton umpilampi Lahoavi liikkumatta Sammalen sokaisemana!
Ne pitää sinulla olla ylläsi kun on sen ydin sisässäsi, niin olkoon kuorikin, muuten voisi luikahtaa pois, eikä tiedä, mihin menisi. Kun Jouko on saanut ylleen vaatteet, ottaa Panu kannuksen nurkasta, heittää sen hihnasta olalleen, pistää Reidan pääkallon kainaloonsa ja lähtee nopeasti ulos majasta, sulkien oven huolellisesti jälkeensä.
Olet kulkenut rauhassa tietäsi, mutta nyt sinä yht'äkkiä kohtaat tämän kirkkaan hiljaisuuden miehen. Pysähdyt kohdatessasi hänet. Herää kysymyksiä. Oletko ollut niin itsenäinen kuin olisit voinut olla? Oletko luottanut sisässäsi omalla erikoisella tavalla kumpuaviin elämän lähteisiin? Oletko laisinkaan ymmärtänyt luonnon kauneutta ja syvällisyyttä? Oletko sitä omalla uudella tavallasi ymmärtänyt?