Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. lokakuuta 2025


"Niin, loppusoinnut sopivat toisiinsa kuten kuten kypärä päähän kuten miekka huotraan. "Kuten huulet huuliin suudellessa." "Vai niin, joko sinä sellaisia olet kokenut? Se on liian aikaista!" "Olen suudellut vain kaunista sisartani Gothoa", virkkoi nuorukainen punastuen. "Puhutaan nyt loppusoinnuista ja runoista. Mutta sinä et saa kokonaan laiminlyödä isien tapaa, pyhää tavurunomittaa."

Käsittäisikö hän, että valkoiset, tuoksuttomat kukkaset olivat poismenneelle surun vertauskuvana, mutta että punainen ruusu oli häntä varten? Kolme viikkoa oli kulunut. Konrad Althaus oli kosinut sisartani Lilliä, mutta oli saanut rukkaset. Hän ei kuitenkaan ottanut asiaa raskaammin, vaan kävi yhäkin meillä samoin kuin ennen.

RIVERS. Hastingsin kirosi hän, Buckinghamin kirosi hän, Richardin kirosi hän; muista, Jumala, Se kirous täyttää heissä niinkuin meissä! Mut sisartani lapsinensa säästä, Ja tyydy meidän uskolliseen vereen, Mi, niinkuin tiedät, Herra, syyttä vuotaa. RATCLIFF. Pois joutuun! Kuolinhetkenne on tullut. RIVERS. Nyt, Grey ja Vaughan, vielä syleily: Hyvästi, kunnes taivaass' yhdytään! Neljäs kohtaus.

Mikä minä olen, oli isäni, on sisareni ja on veljeni. Minä olen monta vuotta työskennellyt sisartani ja veljeäni varten kovasti, Mr. Copperfield päiväkaudet. Minun täytyy elää. Minä en tee mitään pahaa. Jos löytyy niin ajattelemattomia taikka niin julmia ihmisiä, että he tekevät pilkkaa minusta, mitä jää minulle muuta, kuin tehdä pilkkaa itsestäni, heistä ja kaikista?

"Tänään kävin hänen luonaan", sanoi hän matalalla äänellä, "sisartani Margeryä tiedustelemassa. Eikö hän ole käskenyt teitä tuomaan tietoja hänestä?" Olin niin hämmästynyt ett'en voinut sanaakaan virkkaa. Katsoin toiseen ja toiseen.

"Hän on syytön", vakuutti Elsa. "Minä ilmoitin menostanne kirjeessä, jonka vei " "Voi, Elsa, Elsa", huusi Juhana, "minä rukoilen sinua polvillani: älä tee itseäsi ja minua onnettomaksi tuommoisilla puheilla!" "Voithan pelastaa siskoni", virkkoi Yrjö. "Sano olevasi syypää, niin uskomme sinua enemmän kuin sisartani. Ei vaimonpuolen luulisi olleen niin rohkea."

VARRO. Mikä häntä vaivaa? ANNA. Saman kysymyksen olen minäkin tehnyt, mutta turhaan. Pelkään hänen olevan kipeän enemmän sielun, kuin ruumiin puolesta. En enää tunne sisartani, hän on niin hermostunut ja herkkä ärtymään, ja samoin on miehensäkin laita. Pelkään, etteivät he elä oikein onnellisesti yhdessä ja kuitenkin tiedän, että he molemmat rakastavat toisiaan oikein sydämmestään.

Silloin sanon, että syy, miksi en voinut ryhtyä tuomarintoimeen, oli se, että minun olisi pitänyt tuomita rangaistukseen niitä, joita minun oli rakastaminen niinkuin omaa isääni tai äitiäni tai veljeäni tai sisartani tai parasta ystävääni. Jos kuvailen, että isäni olisi tehnyt itsensä syypääksi semmoiseen tekoon, joka on laissa rangaistuksen alainen, niin en minä olisi voinut tuomita häntä.

Sisartani näkemään Teit' oiti pyydän. ANTONIUS. Teitä, Lepidus, Seuraamme toivon. LEPIDUS. Arvoisa Antonius, Ei sairauskaan pidättää mua voisi. MAECENAS. Terve tuloa Egyptistä, herraseni! ENOBARBUS. Caesarin sydämmen puolikas, arvoisa Maecenas. Kunnian-arvoinen ystäväni, Agrippa! AGRIPPA. Kelpo Enobarbus! MAECENAS. Meillä on syytä iloita, että kaikki on niin hyvin selviytynyt.

Jos hän on teidät unhoittanut, niin ehkäpä tekin silloin voitte tuntea hellempiä tunteita sisartani Isoldea, tuota hiljaista ja ihanaista kohtaan." "Veljeni", sanoi Tristan, "totta on, mitä sanotaan: miehen sydän on kallisarvoisempi kuin kokonaisen valtakunnan aarteet."

Muut Etsivät