Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. lokakuuta 2025
Marttaahan hän rakasti, Marttaa, omaa sisartani; ne harvat kerrat, jolloin hän tuli kaupunkiin, oli hän aina ollut heillä, olihan se niin luonnollista. "Parempaa miestä ei äitimme taivaassa voinut hänelle toivoa. Jumala heitä siunatkoon, sanoin, Jumala heitä siunatkoon ja varjelkoon! Mutta suru sai kuitenkin mielessäni vallan.
Sitten hän asettui taas entiselle paikalleen, pää vasemman kätensä nojassa, katsoi entistään totisempana taivasta kohti ja virkkoi: Minun kolme sisartani tulevat hoitamaan talouttani, kunnes menen naimisiin, jos se milloinkaan tapahtuu. Ovatko ne hyviä sinulle, toisti Regina. Ovatko ne hyviä minulle, uudisti hän. Luulen kyllä että he tarkoittavat minun parastani. Sen luulen minäkin, sanoi tyttö.
Me kaksi olemme eläneet yhdessä yksinämme maailmassa: isä, äiti, suku, kaikki kuolivat jo aikoja sitten ja jättivät meidät. Minä olen niin paljon vanhempi sisartani, että olen tottunut pitämään itseäni enemmän hänen isänään kuin veljenään. Koko elämäni, minun kalliimmat toiveeni, kaikki minun korkeimmat pyrintöni ovat yhdistyneet häneen.
"Minä siis teen sen, mikä on minun velvollisuuteni," Klea sanoi vakavasti. "Minä menen Memphiisen noutamaan sisartani." Erakko tuijotti kauhistuneena tyttöön ja huusi: "Sehän on mielettömyyttä, hulluutta, itsensämurhaamista! Tahdotko sinä yhden uhrin asemesta heittää kaksi heidän kitaansa?" "Minä kyllä taidan suojella itseäni, ja minä aion pyytää Kleopatralta apua Irenen asiassa.
Yksinäisyydessä olisin vaipunut hirveään epätoivoon, mutta nyt olivat he kaikki ympärilläni, samalla tavoin kuin ennen naimisiin menoani, isä, täti Maria, pieni veljeni ja kaksi melkein täysikasvuista sisartani. Kaikki koettivat he tehdä mitä voivat huojentaakseen suruani, ja kaikki kohtelivat he minua jonkinlaisella kunnioituksella, joka teki minulle hyvää.
"Minä soisin, että olisimme yksinämme, oma Schireneni", lausui Alroy morsiamellensa. "Niin minäkin; ja kuitenkin tuntuu minusta hauskalta, kun näen koko Aasian Alroy'n jalkain juuressa." "Eikö aurinko koskaan laske! Anna minun leikitellä sinun kätesi kanssa." "Hiljaa! Katso, Miriam nauraa." "Rakastatko sinä minun sisartani, oma Schireneni?" "Sinun jälkeesi kaikkein enimmin."
KERTTU: Niin, ja minä sanon sen vieläkin, niin totta kuin minä elän. Jos te ette jätä minun sisartani rauhaan, huudan minä kaduilla ja toreilla, missä te kuljette: Katsokaa, tuossa kävelee herra arkkitehti! Eikö hän ole komea ja arvokas?
"Ottakaa takaisin, isäntä, nämä sananne, sillä minä en salli pilkata sisartani enkä itseäni." "Minä viisi tuommoisen miehen sallimisesta. Pilkkaa olen tehnyt, ja saadaanpa tälle asialle herrain seurassa nauraa monta aikaa. Hahaha!" "Isäntä", virkkoi Lauri, ja hänen silmänsä iskivät suuttumuksen tulta. "Minä olen köyhä mies, mutta kunniaani en anna solvata.
GRANSKOG: Tulen rakkaana sukulaisena, joka juuri on palannut pitkältä matkalta. KERTTU. Istukaa. GRANSKOG: Kiitoksia. No, ilokseni näin minä sanomalehdistä, että te tulette esiintymään huomisessa hyväntekeväisyyskonsertissa. Koko pääkaupunki puhuu siitä. KERTTU. Te tulette minun sisartani tapaamaan? GRANSKOG: Kuinka voi minun rakas veljeni? Onko mitään toiveita?
Nousepa syömään lapseni, täällä on nyt ruokaakin, lausui suutarin emäntä ja nosti veljeni istumaan pöydän ääreen. Tule sinäkin, Maria, syömään, käski hän sisartani ja laittoi pöydälle tuomiansa ruokia. Minäkin muistin leipäpalasen vakkasessani ja nostin sen pöydälle. No, mistä sinä tuon sait? kysyi suutarinemäntä. Ahon Antilta, vastasin. Toinen köyhä toista auttaa! lausui hän hymyillen.
Päivän Sana
Muut Etsivät