Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Mut väliin katseen moittivan Hän heittää, ulos mennen: "En tuota sinust' uskonut Ois eläessäin ennen". Oi veikko, nuorna kuolit jo; Et elämää sä tunne: Sen virta miestä kuljettaa, Ei tietää voi hän, kunne. Hän tuli luoksein äskettäin; Mun mielen' murhe täytti. Hän sijan sai ja istahti Ja vartovalta näytti.
Mailma, sinust' eron ottaa Tahdon, jotta Et sä pettäis minua. Erokirjas on jo tehty, Kun on nähty Sulla sulaa petosta. Sinä etsit maailmasta Katoovasta Itsellesi iloa; Paras riemu olis mulla, Jos mä tulla Eroon voisin sinusta. Sinä itses koristelet, Peseskelet; Minä pesen kyynelin. Kunniassas kuljet sinä, Mutta minä Pyydän sulta pilkkaa vain.
Moni tyttö, sievä tyttö, havatsi sen hiljaan, Että jo oli joutununna vanhan piian kirjaan. Tyttö. Tämä vuos' on tämmöistä ja toinen vuos' on toista, Vaan ei tälle tyttärelle viinanjuojat loista. Poika. Vanha piika harmajapää se on kun telkkä tiellä, Mykättää ja mäkättää sen kovan ilman eellä. Tyttö. Emmä ole vallan vanha, enkä vallan nuori, Sen nyt saatan sanoaki: sinust' emmä huoli. Poika.
Rooman nähden Täss' omistan nyt Saturninukselle, Kuninkaalle ja valtakunnan päälle, Maanpiirin valtiaalle, miekkani, Triumphi-vaununi ja vankini, Arvoisa lahja Rooman keisarille! Nää ota vastaan kunniani merkit, Jotk' alamaisen veroks etees lasken. SATURNINUS. Suur' kiitos, jalo Titus, elon tuoja! Kuink' annistas ja sinust' ylpeilen, On Rooma muisteleva.
LEAR. Lie liikaa sinust', että raivo myrsky Pintaamme karmii näin: niin sinust' ompi; Mut missä suuremp' istuu kipu, tuntuu Pienempi tuskin. Karhua sa kartat, Mut saavut ärjään meren luo, ja juokset Takaisin karhun kitaan. Ark' on ruumis, Kun miel' on jouten; mielessäni myrsky Vie tunnon kaiken aisteilta, pait yhden, Jok' elää: lapsen kiittämättömyys.
Ei sinust' ole, näämmä, seuraks mulle. MARCUS. Ah, veli, kärpäsenhän tapoin vain! TITUS. Mut mitä, jos sill' isä ois ja äiti, Sen hennot kultasiivet kuinka lerppais Ja ilmass' uikuis surun surina! Viaton kärpäs-parka, joka tuli Sirolla, sointuvalla surinallaan Meit' ilahuttamaan, ja sen sa tapoit! MARCUS. Se ruma oli kärpänen ja musta Kuin keisarinnan mauri; siks sen tapoin. TITUS. Oo, oo, oo!
Päivän noustessa, laskiessa, Ai'an hetkien vaihdellessa Sua rintani kaihoaa; Sinuun eloni kevähässä Ja sen syksyssä synkeässä Vain voin onneni rakentaa! Sinust' eloni syntyi, lähti, Sä oot eloni johtotähti, Sä sen alku ja määränpää! Suo siis, Herra, ett' aina oisin Sinun lapsesi, Sulle voisin Työni, toimeni pyhittää!
Päivän Sana
Muut Etsivät