Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025


Hän ei oikeastaan ollut milloinkaan oikein mieltynyt nuorukaiseen; kun hän huomasi että äitipuoli koetti päästä pojan suosioon, suuttui hän häneen; mutta siihen yhtyi monta syytä, ja syvin syy ei saanut mitään sijaa; sillä nuorukaisessa oli kuitenkin jotain, joka häntä miellytti.

Vaikka kopeissa makasi ihmisiä sekä lavitsoilla että lavitsain alla ja välillä, eivät he kaikki voineet saada sijaa, vaan osa makasi käytävän permannolla, peitettyinä märkiin mekkoihinsa, päät säkkien päällä. Koppien ovista ja käytävissä kuului kuorsaamista, voivotuksia ja unissapuhumista. Joka paikassa näkyi ihmisröykkiöitä mekkojen alla.

Ja siitä asiasta tulin vielä enemmän vakuutetuksi, kun huomasin, että minua muutamilta tahoilta koetettiin saada asemastani syrjäytymään ja antamaan sijaa määrätyille "administratiivisesti kokeneimmille". Ja tämä todisti minun silmissäni, että ihmisillä oli perin väärä käsitys koko toimeni oikeasta laadusta.

En ymmärrä uusia aikoja, mutta minusta tuntuu, että sopu sijaa antaa. Sitä tulisi jokaisen Jumalaltaan rukoilla. Sillä rakkaudessa ja rakkaudesta meidän täytyy elää. Jumala palkitkoon niitä, joilla on uskollinen sydän. Herrat eivät vastanneet. He tunsivat mielensä heltyneen.

"Niin että muisto vastakin, kun mainitseepi Dunckerin, ylpeillen virkkaa saisi: maa kaunis tuo, se hymyllään sai urhon lemmen syttymään; ken sit' ei armastaisi? Hän kuoli eestä kullan tään." Hautajaisihin näin kerran sekin muisto maksaa vaivan Adlercreutzin, jalon herran käyvän hiljaa, vaiti aivan; haudalle hän päästyänsä katsoi, hattu kädessänsä, kuinka sijaa soturille tehtiin, Hannu Munterille.

Mutta luultavasti hän pelkäsi, mitä tämmöinen epäilevä arvelu vaikuttaisi lapsissa, ja lisäsi vähän näreästi, mutta lempeällä äänellä: "Anna tuo pikku raukan tulla. Saaneehan hänelle sijaa ennen pitkää tavalla taikka toisella. Vanhat hiipivät ulos kirkkomaahan, sillä välin kuin nuoret hyppivät porstuan ovesta sisään."

Ja vielä nytkin vanhempana yksi puoli tai yksi osa omaisrakkaudesta oli sitä samaa, sitä oikeata, vaikka tämä osa ijän karttuessa oli yhä supistunut ja antanut yhä enemmän sijaa itsekkyydelle.

Tämä vastaanotti näitä kohtuullisina kiitoksen osoituksina, milloin katsoi sitä ansainneensa; milloin taas hänen mielestään kiitoksen sijaa ei ollut, sanoi hän aristelelematta ja suoraan, että kiitoslauseet olivat pelkkää imartelua.

Armas Elli, sydämmeni Luokses aina ikävöipi, Iloton on elämäni Jos et sille sijaa suo. Niinkös vain? Niinkös vain? No anna tänne sydämmes, Ma taskuhuni pistän sen Ja kaunihisti kantelen. Kuules, armas Elli kulta, Pilkallasi pistävällä Rinta raukan murrat multa, Tuonen tielle työnnät mun. Vuotas vain! Vuotas vain! Maitotilkan sulle tuon, Se rinnan rohto oiva on Ja pelastaa sun elohon.

Onpa täällä väkeä toista kouraa! tuumaili Antti. On sitä ja toista saadaan! arveli siihen Jaakko. Melkein joka viikko tulee tänne uusia asukkaita. Eihän tänne enään sovi? arveli Antti Jaakolle. Hyvä sopu sijaa antaa, vastasi Jaakko. Vaan miten lie tämän hyvän sovun laita ollut täällä? Muuan eukko toraili juuri toiselle, että hän suurella sängyn rottelollaan valtasi tilaa liian paljon.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät