Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Näät miehen, jot' ei riemut, murheen säät, ei mielet suurimman, ei alhaisimman voi murtaa, taivuttaa, sä hengen näät, min lentohon vaan nosti myrskyn tuulispäät: näät Adlercreutzin, urhoist' urhoisimman. Ja hänen, hänen käskystänsä jällehen on alkava tuo ilme kurjavainen, tuo kulku levoton, tuo retki tuskainen, isänmaan, maineen, kaiken kadottaminen, jot' itkemätt' on epätoivo vainen.
Adlercreutzin, jalon herran sekin muisto maksaa vaivan sotamiestä hautaan kerran saattavan näin hiljaa aivan; hatun riisui, katseen hartaan loi hän alle haudan partaan, kunne muutti rauhan multaan Hannu Munter matkailultaan.
Ristiinan pitäjä Mikkelin läänissä, Fieandtin ja Dunckerin syntymäpaikka. Ruonan silta, Ruonan kylän vieressä Kuortaneella. Siinä ahdisti Kamensky 1 p. syysk. 1808 kovasti Adlercreutzin johtamaa suomalaista sotajoukkoa, joka urhoollisesti torjui kaikki Venäläisten hyökkäykset. Yöllä vetäytyi Adlercreutz kuitenkin pois, peräytyen Salmelle.
Kansa sanookin minua pitäjän parhaaksi hiihtäjäksi eikä susi ohitseni juokse". "Sitä tahdon pian koettaa", kuului miehevä ääni Kyöstin takaa, ja kun hän äkkiä kääntyi ympäri, kohtasi häntä Adlercreutzin tutkiva silmäys. Eversti ei virkannut sanaakaan lisää, eikä Kyöstikään rohjennut kysyä, mitä hän noilla sanoillaan tarkoitti. Hän ei kuitenkaan saattanut olla asiata ajattelematta.
Venäläiset joukot näkyivät yhä selvemmin, ja tumma kolonna, joka liikkui joen jäällä, luultiin vihollisen apuväeksi, niinkuin se todella olikin. Niinkuin edellisessä on mainittu, ei Adlercreutzin tarkoitus ollut tehdä päärynnäkköä venäläiseen joukkoon; siksi oli hänen oma osastonsa liian pieni.
"Mutta minä luulisin Adlercreutzin sanan olevan marsalkille sangen tärkeän ja että eversti saa tehdä melkein mitä hän tahtoo. Jos ei Klingsporilla olisi häntä ja Cronstedtiä, niin tiesi Herra kuinka hän asioistaan selvenisi". "Silloin hän menisi täyttä nelistä pakoon, siksi kun hän ei enään pääsisi edemmäksi, luulen ma", arveli Kyösti vallan varmana.
Lapuan kirkon luona Etelä-Pohjanmaalla voittivat Suomalaiset Adlercreutzin johdolla kauniin voiton 14. p. heinäkuuta 1808. Edellisinä päivinä oli oteltu Kauhavassa, pari peninkulmaa pohjoisempana; kun sitten 14. p.
"Jumalan kiitos siitä, että olen tavannut maanmiehiäni! Nyt saattaa vaarinikin pelastua!" Kolmekymmentä rakuunaa, jotka Kyösti niin otolliseen aikaan tapasi, olivat Adlercreutzin osaston etujoukko.
Saa Pekastaan. nyt taatto torpan multa.» Näin haastoi hän, näin johti joukkoaan, majuri suomalainen mahdissaan. Sai sana Adlercreutzin: »Minne jäätte! Päin rivit, päälle käykää! Rientäkäätte!» Von Törne tyynnä katsoi lähettiin, jäi paikalleen ja vastasi: »Vai niin!» Voi hauskaa!
Venäläiset olivat lähettäneet Kosatshkovskin joukon saartamaan Suomalaisten päävoimaa, joka vielä oli Oravaisten etupuolella, ja Kosatshkovski olikin jo sulkemaisillaan Adlercreutzilta kaikki tiet pohjoiseen päin, kun Döbeln Juuttaan voiton kautta kokonaan esti saartamistuuman ja aukaisi Adlercreutzin armeijalle esteettömän kulun pohjoiseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät