Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Repäise auki mielesi akkunat, joihin pahantuulen hämähäkki talvisaikaan kutoi verkkojaan. Päästä kaipauksen häkkilintu valloilleen ja anna sen kisailla kaukaisten karien keskellä lokkiparven parissa. Anna sen lentää levottomin siivin, kurkien keralla kauas kattojen yli jonnekin, toiseen maailmaan, vainioille, jotka odottavat, korpeen, jossa elämä herää.
sa meistä kerro joskus kansan kuulla.» Nyt piirin murtaen he pakenevan kuin siivin eikä jaloin nopsin näytti. Niin pian ei ois virkkaa voinut: amen, kuin pois he riensivät. Siks Mestarini myös sopivaksi katsoi lähdön meille. Ma seurasin; ja hetken käytyämme niin läheltä jo virran pauhu kuului, ett'ei ois puhettamme erottanut.
Kun en ajattele sitä, mikä on tuleva, mietiskelen sitä, mikä on ollut eikä koskaan palaa muistelen kotkaani, joka väsymättömin siivin kiiti päämaaliansa, ihmiskunnan vapauden säteilevää ihannetta kohti. Minä en voi joutilaana istua ja odotella sitä suurta hetkeä, joka on hänen työtänsä, vaikk'ei hän ole täällä enää sitä näkemässä. Hän uhrasi sille miehuutensa vuodet ja sille hän pyhitti elämänsä.
KAVE. Meitä ahdistaa pimeys Louhi nahkasiipon siivin! Yölepakko näkyy ovella; pimennystä. V
Hirvien sarvissa keikkuu oravia, karhujen selässä istuu kärppiä, niitä on venheessäkin purjepuun oksilla ja Wäinön itsensä olkapäillä. Ilma on täynnä lintuja, toiset jo mustana pilvenä meren päällä menossa, toiset, muun muassa iso, komea kotka, lähtijän pään päällä levitetyin siivin leijailemassa.
ROMEO. Ma lemmen kerkein siivin yli lensin, Ei lempeä voi kivilinnat estää; Ja mitä lempi voi, lemp' uskaltaa: Sen vuoks ei mua estänyt sun heimos. JULIA. Jos näkevät sun, surmaavat he sun. ROMEO. Ah! Vaaraa suurempaa nuo silmäs uhkaa, Kuin kahdenkymmenenkään miekat; katso Vain hellästi, niin heimos vihat kestän. JULIA. En, en sua tahtois heidän nähtäväksi.
Järvisarjan takaa näkyi kyllä pari taloa, mutta ne olivat pojalle samat, kuin kaunis, saavuttamaton kangastus väsyneelle erämaan matkustajalle. Päiväpaisteessa välkkyvin siivin kiitelevät kalasääkset eivät myöskään osanneet tietä neuvoa. "Ei tässä nyt auta muu, kuin rantoja myöten osailla Järv'salmen sillalle ja sieltä minä kyllä osaan tien", mietti poika miehevästi.
Vait on meri, varma pessimisti, kantaa laivat sekä kantaa aatteet, tekee työtä yhteishyödyn, hymyy joskus hiljaa, salaperäisesti niinkuin tukkukauppias, mi istuu konttorissaan, katsoo kelloansa, päättää päivällisen odottavan. Katso! Tieteet kukoistaa ja taiteet, ihmiskunta edistyy ja aika siivin siirtyy kohti ijäisyyttä; meri antaa silakkaa ja suolaa eikä enää huoli huomisesta.
Ma valvastuin, oil hiljaista, Ja pilvet saarsi taivaan, Mull' koivu huokas kaipuuta, Ja kukat vaipui vaivaan. Vaan minne kuljen, tieni saan, Jos siivin riennän tuulen, Nään unta tuota ainiaan Ja näkin äänen kuulen. KATRI. Ah, lapsi kulta!
Livertää lintu taivasalla, Ei itkekään; Soi satakieli puissa korkealla, Ei sointujansa luo se suremalla Lyhyttä hetkeään. Päivinpä perhon lento taipui Kukille vaan; Vaan iltasin sen huokuu tyhjiin haipui, Kun siivin uupunein se maahan vaipui Ja suostui sallimaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät