Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Päivänä semmoisena ovat väet talosta kaukana niityllä eikä kotona kuin räystästen pääskyset ja portin pielessä äänetön koivu ja pihan päällä ylhäällä taivaalla poutapilvi ja poutapilven alla haukka liikkumattomin siivin. Päivänä semmoisena hiipii talon tarhakäärme kivijalasta huoneen alta porstuan rapuille ja lepää siinä paisteen alla suorana kuin keppi.
Ma alas laskein mietin, Ja rukouksen siivin Ma hiljaa ylös hiivin. Niin pyhän hetken vietin. Niin, kukkaa suutelin Ja pyysin: Herra, aina Sun pyhä lempes paina Mun sieluhuni niin! Kuolema. »Oi, onko käärme kuolema, Mi ihmisiä sortaa, Ja Manan herran nuolena Meilt' elon armaan murtaa, Vai enkelikö ehkä lie, Mi taivahasen lentää Ja sielun sinne ylös vie, Kun korkeuteen entää?»
On aika puskea hyrskystä hyrskyyn, sauvoimen ponnistaa pohjasta ja sysätä suoraan kokka, kun koski kampeaa ja virta painaa vinoon. Tämä sinun veneesihän nousee nivasta nivaan kuin linnunpoika räpylöin ja siivin. Nousee, kun täytyy ja vaikkei olekaan muuta turvaa kuin oma itseni, niin ei ole, elköönkä tulko.
On vaiti vanhat lyyrat kultakielet, sai soinnut moitteen, tai jäi unhoksiin. Sen jälkeen moniin ääniin kiintyi mielet, ja Kustaan laulusuuntaa tuomittiin. Tuo muutoksia käänteet ajan kerhoin, ja monin muodoin nero esiin saa, antiikin ilmeikkäänä, juhlaverhoin, kähärät päässä, siivin kirjoperhoin, nyt *yks* sen henki on: se pyydä oivaltaa!
sa meistä kerro joskus kansan kuulla.» Nyt piirin murtaen he pakenevan kuin siivin eikä jaloin nopsin näytti. Niin pian ei ois virkkaa voinut: amen, kuin pois he riensivät. Siks Mestarini myös sopivaksi katsoi lähdön meille. Ma seurasin; ja hetken käytyämme niin läheltä jo virran pauhu kuului, ett'ei ois puhettamme erottanut.
Heidän sydämmensä tykyttivät rajusti, kun ajattelivat vastaisia urostöitänsä. He tunsivat itsensä kykeneviksi kaikkeen. Samassa kohosi joutsen valittaen Saimaasta. Se liiteli hitaasti ja raskain siivin; sen näkyi olevan vaikeata pysyä korkealla radallaan. Nähtävästi se oli haavoitettu. Katso, sanoi Yrjö Maunu. Se vuotaa verta. Kunpa laskeutuisi alas, niin pelastaisimme sen.
Vähän käsitystä on sinulla Fenix-linnun polttamisesta, jos luulet, että lintu ensin sai palaa kokonaan tuhaksi ja että uusi lintu ikäänkuin ihmeen kautta syntyi kuolleesta tuhkaläjästä ja levitetyin siivin kohosi ilmoille. Se on peräti väärä luulo!
Ai! ja kun aurinkoinen laski pois, Maa oli puineen purpuroittunut. Ja kuinka kuohuvainen koski soi! Näin siellä sinertävän järven pinnan Ja kaupungissa suuren, kauniin linnan! Kuin kultaista, et uskoa sa voi!... Ma sinne siivin lentää tahtoisin! LIISA. Tunteeko toivoasi vaarikin? AINA. Vast' olen vaarillen sen virkkanut, Vaan sit' ei vaari korviins ottanut.
Hän oli kuin levoton nuori lintu täysikasvuisin siivin, jota ei voinut pidättää ahtaassa häkissä nyt oli hän levittävä siivet ja lentävä kauas näkyvistämme. Tätä ajatellen istuin murheellisena lempipaikallani, mettiäis-lehtimajan suulla, kädet joutilaana helmassa, kun näin Stefanin tulevan vihreäistä käytävää pitkin, laskeuva aurinko huikaisi hänen silmänsä ett'ei hän minua huomannut.
Oi, että kimmeltävin siivin vois kuin muuttolintu lentää elämästä! KEV
Päivän Sana
Muut Etsivät