Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Siirapin halu sai hänet valmiiksi vaikka mihin ja hän jo ehdotti: Kun mentäisi katsomaan... Onko se etäällä? Senkin Esa tiesi. Hän ilmotti: Se lähtee vallesmannin seinästä ja sitten kulkee hirsitolppia myöten pitkin tietä, niin jotta sen näkee vaikka kuka... Ja sitte vaan menee sen tolpan juurelle ja sanoo, jotta tahtoo siirappia. Nyt oli Otto valmis.
Pelotti oikein, että jos kiireesti juostessa olisi langennut, särkenyt mukin, pudottanut rahan ja unohuttanut asian. Kauheaa! Hänestä tuntui kuin kaikki äidin varoitukset olisivat olleet vähän aikaa uneuksissa. Kädet ja ruumis vetäytyivät taas täyteen jännitykseen. Henkeä vetäessäkin hän hoki: Kymmenellä pennillä siirappia...
Jos minä tahdoin kylmää, tahtoi hän kuumaa, jos minä tahdoin sinappia, tahtoi hän siirappia. Täydyn tunnustaa, että rakkauteni alkoi saada tästä pahan loukkauksen. Minä sulkenin itseeni ja kohtelin häntä väliin kylmyydelläkin, mutta aina sillä ulkonaisella kohteliaisuudella ja kunnioituksella, jota kullakin nuhteettomalla aviovaimolla on oikeus vaatia mieheltänsä.
Pelko että täytyy maksaa vielä lato, vei jo mielen maltinkin. Jo valitti mies riitelemällä: Mutta sitä siirappia kun pitääkin olla, jotta vaikka hänessä uisi... Ei enää mikään muu ruoka vältä...! Ja sitten vielä ne pojan vaatteetkin sille Nikodemukselle hilloi, eto ölinästä.
Pää kallellaan hän hellällä tuudittavaalla äänellä, vähän kuin laulun tapaan hoki: Kymmenellä pennillä siirappia, kymmenellä pennillä siirappia, kymmenellä pennillä... Kun Fanni otti nukkensa ja kutsui häntä tulemaan asialla käytyä heille leikkimään nukeilla, lähti Vappu juoksemaan hiljalleeen. Kädet ja ruumis olivat yhä enemmän jännitettyinä ja äänekkäämmin hän hoki asiaansa.
Siirapin muistat, jatkoi toinen, kun ajattelet mikä on kaikkein makeinta. Tahi muista siirappikaramelliä! Vappu kun oli jo kaukana menossa, huudettiin hänelle vielä: Kymmenellä pennillä siirappia! Juokse kiireesti! Vappu juoksi, että paljaat pohkionsa vilisivät vain. Mutta yht'äkkiä hiljensi hän kulkunsa. Hän säikähti muistaessaan äidin sanoneen, että ei ole kiirettä!
Hän osti pitäjäläisiltä voita, talia, lintuja ja muuta sellaista, joita sitte vei kaukaisiin kaupunkeihin. Niistä toi hän tullessaan pitäjään lukuisalle herrasväelle kahvia, sokeria, Hollannin palttinaa, siirappia ynnä muuta; ja karttuunia, verkaa, "ruunihuiveja", Kurkijoen piiskoja ja minkä mitäkin tarviskalua piti hän aina varalla talonpoikaiselle väestölle.
"Ja tämän tähden olen täällä Jörgeniä kurittanut... No, no poika! Pääset läksyistäsi ja saat pyytää siirappia puurolle tänä iltana. Juokse pian äidin luo ja sano, että Rist on täällä!" Kapteeni aukasi kyökin-oven: "hoi Marit! ... Siri! tulkoon piika sisälle vetämään päällyssaappaita tohtorin jaloista! Koko seurakunnan taudit istuvat kai vaatteissasi".
Sitten minä sanon uudestaan: mene torille ja pörssiin ja lue klassikoltasi: vehnää raskasta, siirappia maukasta, ja anna liebhaberien yksin taistella keskenään laakeriseppeleistä ja kunniamerkeistä.» »Mutta suurissa yhteiskunnissa, siellähän taistelevat » »Kylläiset ja nälkäiset ja elämästä ja kuolemasta, ja se taistelu tullee meillekin vielä kerran. Kullakin ajalla on surunsa.
Eräässä ylämäessä he kävelivät rinnatusten ja Otto kehui: Sitte otetaan sekin kannu ihan täyteen siirappia... Ja vielä itse juodaan mikä vain jaksetaan. Niin saapuivat he Minkkisen torpan kohdalle. Torpan pihamaalla sattui silloin vetelehtimään heitä hieman vanhempi, heikkolahjainen ja huonotapainen juoksulaspoika Juntus.
Päivän Sana
Muut Etsivät