Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Katselemmeko rauhassa, miten ? Ei, me emme sitä siedä. Mutta turvautua aseihin , nousta ilmi otteluun, mihin se johtaisi, niin kauan kuin me emme ole kaikki yksimielisiä? Ja onko yksimielisyys tässä maassa ollut koskaan vielä huonompi kuin nyt? Ei, jos aiomme saada jotakin aikaan, täytyy meidän toimia salaisesti ja hiljaisuudessa.
POSTHUMUS. Ei pilaa Häviö siedä; tietäkää, ett'emme Voi ystäviksi jäädä. JACHIMO. Meidän täytyy, Jos puhe pitää. Jos en likelt' oisi Vaimoonne tutustunut, silloin meillä Ois riidan syytä, myönnän sen; vaan nyt Vakuutan, että hänen kunniansa Ja sormuksenne voitin; sill' en loukkaa En häntä, enkä teitä, kun vain mieliks Tein kummallenkin.
Hänen aikomuksensa oli purjehtia tänä yönä Jumalan avulla pysähtymättä eteenpäin, koska hän oli löytänyt mitä etsi eikä halunnut enää antautua kiistaan tämän Alonzo Pinzonin kanssa, kunnes heidän korkeutensa saisivat selostuksen hänen matkastaan ja siitä, mitä hän oli suorittanut. »Mutta sitten», huomauttaa hän, »en enää siedä näitä kelvottomia miehenkuvatuksia, joiden kuntouden laita on perin kehnosti, koska he tahtovat asettua niin epäkunnioittavasti minua vastustamaan, huolimatta heitä kohtaan osoittamastani huomaavaisuudesta.»
Sua lemmin aina, tyttö mustatukka Ja sinisilmä, naisist' ihanin. Oot elontieni kaunokaisin kukka, Oot sydämeni tunne tulisin. Sun kammioosi hiljaan, kyyhkysiivin, Mun aatokseni usein kiiruhtaa. Mä itse sinne kerran vielä hiivin, Sua vaimoks pyydän jos en muita saa. Sanassaan pysyvä. Katri kaunis lausui näin: "Sua en siedä silmissäin. Koskaan luota sinuun en!
Sit' en siedä katsella: Antonias, Egyptin päällyslaiva, Pakenee, kääntäin keulansa, ja kaikki Kuuskymmentä sen jälkeen. Silmää vihloo Se näky. SCARUS. Jumalat ja jumalattaret Ja koko taivaskunta! ENOBARBUS. Mitä riehut? SCARUS. Hukattu maailman on paras pala Sulasta tyhmyydestä: muiskut meiltä On vieneet maat ja vallat. ENOBARBUS. Miltä siellä Taistelu näyttää?
Seestyy seinät Hurtan majan, liittyy käsi käteen varmaan; kesken suuren, synkän ajan syttyy auvo kahden armaan. Astuu sisään Arnkil. Kysyy Hurtta: »Miksi kellot soivat?» Arnkil hetken vaiti pysyy, vastaa: »Kellot kunnioivat kansan kuolintuomioita, jotka täyttyneet on äsken; vaan jos siedä et sa noita, vaientaa ne kohta käsken.»
Meidän täytyy erota, Agnes; se on välttämätön: sinulle, koska minä en ikinä voi tulla sinulle muuksi, kuin mikä olen: sinun kiusanhenkesi, ja minulle, koska omantuntoni voi tyynnyttää lepoon ainoastaan se toivo, että sinä erillään minusta tulet onnelliseksi ja vapaudut kärsimyksistä, joita en siedä nähdä.
En kyennyt siihen vastaamaan; hän puolestaan jatkoi puhettaan näinikään: "Hyvä, hyvä, ette siedä minua; tuotakin ymmärrän vallan hyvästi enkä sitä paheksi. Meidän täytyy erota, se on selvä, ja minusta tekin alatte olla sangen ikävä. Jotta pääsisitte minun seurastani, joka teitä hävettää, ottakaa varteen neuvoani: ostakaa minulta se varjonne, niin on välimme selvä."
Tuommoista ei miehet kuulla siedä, Ja keihäs se vastauksen saa viedä. Sivu käy se. Hän tyynellä vastaa miellä: »Mua tuonelassa ei kaivata vielä. Sa, jok' olet meret jo kynnellyt, Voit mennä sinne tai rientää kotiin. Mut kaikki, min tääll' olet ryöstänyt, Se minun on; nyt minä lähden sotiin. Sa kokosit mulle; ma perin nyt sinut; Mun aikan' on tullut, se ottaa minut.»
Nyt Benhadad Vain pilkkailevi herkkää uskoanne Ja Samarian jalomielisyyttä, Vaan Gileadin kaupungeita hän Ei päästä käsistään. Ei yhdenkään Hän salli Samarian kauppiaan Damaskun kultaa itsellensä koota. ISEBEL. Vaan eikö rangaistusta ankarinta Nyt siedä kiittämätön pettäjä? Ja eikö koko Samarian kansan Nyt kostosotaan ole noustava? Sen vaatii kunniamme loukattu.
Päivän Sana
Muut Etsivät