Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025


Terve laakson kaunis kukka, Soma mustatukka! Terve Impipienoiseni, Riemu sydämmeni! Kadonnut Helmi. Pois hämär' illan pakenee; Tuo ruunu kiiltäväinen Jo öisen huoneen valaisee Ja Helmi säihkyväinen. Kuin ilma, läpi hohtava, Kuin päivän säde, kirkas; Ei pienintäkään pilkkua, On niin tuo Helmi puhdas.

Anna sille... Ka, anna sille sitten rintaa. Enhän minä... Marja päästeli kuitenkin lapsen huivista, jonka oli kääräissyt sen ympärille, ja viihdytteli sitä painaen syliinsä. Lapsi lakkasi itkemästä, hymähti, jokelsi, etsien rintaa suin, sormin, silmin toisen lapsi, vieras, mustatukka, otsa Marjan, silmät Shemeikan... Sille sai ... minulle ei ... eipä ei...

Mutta ilman puukkoja, sanoi mustatukka. Polisi vie sun putkaan! huusi Hinkki väen takaa puunjuurelta, ja miehet purskahtivat nauruun. Ainoastaan ne, jotka olivat lähinnä puhujalavan ympärillä, kääntyivät ja puivat nyrkkiä meluaville. Mutta ikäänkuin vastaten Hinkin välihuutoon mustatukka sai nyt vasta oikein tuulta siipiinsä. Polisiko?

Sillä niin olivat kaikki nämä kaupunginlapset tottuneet Viaporin aina näkyviin sotavalleihin ja kaduilla marssiviin sotamiehiin, etteivät he milloinkaan tulleet ajatelleeksikaan mitään kaupunkia kohden tähdätyn pommituksen mahdollisuutta sieltäpäin. Mutta heti kun odottamaton ajatus ehti heille selvitä, remahti väki nauruun. Mustatukka ei ollut kauan aikaa hämillänsä.

Kun mustatukka vihdoin nousi puhujalavalle ja uteliaisuuden ja ihastuksen sohina kävi yli suuren väkijoukon, haukotteli Hinkki silmänsä vetisiksi jo pelkästä ajatuksestakin että hänen piti nyt ruveta puhetta kuuntelemaan.

Sua lemmin aina, tyttö mustatukka Ja sinisilmä, naisist' ihanin. Oot elontieni kaunokaisin kukka, Oot sydämeni tunne tulisin. Sun kammioosi hiljaan, kyyhkysiivin, Mun aatokseni usein kiiruhtaa. itse sinne kerran vielä hiivin, Sua vaimoks pyydän jos en muita saa. Sanassaan pysyvä. Katri kaunis lausui näin: "Sua en siedä silmissäin. Koskaan luota sinuun en!

Mutta nyt tuli sellaista, jolle sentään Hinkkikin lakkiansa kohautti. Mustatukka, käsiänsä huitoen ja taivaisiin osottaen rupesi sanomaan, että herrat olivat työväen sanomalehdeltä kieltäneet paperin ja pysäyttäneet sähkövirran, joten painokonetta ei saanut liikkeelle. He tahtovat tukahuttaa meidän veljeysaatteemme jo sen kätkyeeseen! huusi hän. Mutta miten me siihen vastaamme?

Mutta heti kun hän taas lepuutteli käsiänsä ajoivat lakkoviikon tapaukset väkisin ajatuksia hänen päänsä täyteen: Niinkuin pelastusarmeija, niin mustatukkakin. Kuinka monta kaikkein varminta ja luotettavinta järjenmiestä olikaan mustatukka jo häneltä vienyt!

Sanoivat, että joku merkillinen mustatukka oli puheillansa kansankokouksissa pannut monen miehen pään pyörälle ja koonnut sakkia ympärilleen satamääriä, sekä vanhaa että nuorta kansaa. Itse eivät osanneet arvostella, vaan tahtoivat tietää Hinkin mieltä. Hinkki lupasi vihdoin mennä katsomaan sitä otusta.

Siihen aikaan mustatukka rupesi suurentamaan lehteänsä, sillä hän tahtoi asiaansa yhä laajemmalle levittää. Mutta hän istui taitamattomien keskellä eikä taitomiehiä lisääntynyt niin nopeasti kuin hän olisi tahtonut asiansa ilmiliekkiin puhaltaa.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät