Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
SELMA. Elä mene. Et saa mennä! Tässä minä nyt SELMA. Päivää, päivää, herra Salmela! Terve tultua! Saan esittää: Hra Salmela ja serkkuni Viivi. SALMELA. Hauskaa tehdä tuttavuutenne. Me puhuimme juuri teistä eilen. No, neiti Selma, pitääkö välipuheemme paikkansa, vai ? SELMA. Voi voi, herra Salmela, enhän minä nyt, kun minulla on vieraita. Toinen kerta sitten. VIIVI. Oh Selma, mitä sinä nyt puhut!
SALMELA. Kuinka nyt minä ? Olen vaan uneksinut siitä koko yön SELMA. Olkaa te ! SELMA. No, Viivi? VIIVI. Onhan se. Mutta yhden asian sanon sinulle. SELMA. No? VIIVI. Kun tulet takaisin tuolta luistinradalta, niin kyllä tuo silloin on tapahtunut. SELMA. Ole vait! Viivi. Palvelijatar. Kekkonen. Ja kun ajattelen itseäni! Jos vielä on sallittu että tulen tuon kanttorin omaksi?
Oletko vielä täällä, sinä Eeva ? Neiti! Neiti Salmela. HURMERINTA. Minä en nyt puhu Hillerin kanssa! HILLERI. Mutta minä puhun neiti Salmelan puolesta, sillä minun suuni on halpasempi. Ahaa! Nyt minä tiedän mikä sinä olet! Musta piru! HILLERI. Minä olen se profeetta sohvan takaa, joka kieltäysin juomasta herran esittämää veljenmaljaa.
Herra Salmela tuli tänne äsken frakissa ja valkoisessa huivissa ja meni suorastaan hovineuvoksen kamariin ja siellä Selma neitikin taitaa ALBERT (erikseen): Mitä peijakas! Olisiko hän todellakin ? (
Ja hän nautti muistellessaan, kuinka usein Salmela pitkin iltaa oli pyytänyt häntä tanssiin. Kerran, kun Hanna istui muutamain naisten takana, oli hän kävellyt siellä ympäri ja etsinyt, Hanna hyvin arvasi ketä, mutta ei huolinut tulla esiin. Seurasi häntä vaan silmillään ja hytkähteli itsekseen, kun hän kulki aivan ohitse, eikä sittenkään huomannut.
Onhan hänellä ollut kosijoita siellä maalla parikin, vaikk'ei ole vielä siitä mitään varmempata kuultu. Ja kyllä minäkin hänestä pidän, vaikka hän välistä onkin liian kiivas ja itsepäinen. Rupeanko puhemieheksenne, herra Salmela? SELMA. En uskalla en totisesti uskalla Tilataanko uutta vai ? SALMELA. Se on tietty. SELMA. Ei nyt enää. Nyt on jo kerrassaan aika lähteä. Ainakaan en minä Entiset.
No, kerro mitä se kauppaneuvoksen härkä! NEITI SALMELA. Se muistutti missä minä olen. Mutta minusta tuntuikin kaikki aivan toisenlaiselta kuin ennen. Tuntui kauniilta unelmalta. Täällä sinä ja minä! Kaukana suuresta maailmasta. Sinä kuninkaana omassa pienessä valtakunnassasi. HURMERINTA. Eipä vähän! Eikö totta?
Sillä en minäkään ole sitä tähän saakka lukenut, sitten kun alussa jonkun kerran koetin hakea siitä jotakin, löytämättä koskaan mitään. Kuule, kun ne nauravat! NEITI SALMELA. Niin! Ja se on pitkin katuja vain samallaista. Ihmiset seisovat ryhmissä, lapset istuvat seinävierillä pää päässä kiinni ja kuuntelevat, kun joku niistä lukee. HURMERINTA. Kuule tuota hälinää!
Minä ajattelinkin, että mikäs nyt, kun neiti Salmelakin tuli ihmisten joukkoon. ALEKSANDRA. Neiti Salmela kuului olevan hyvin rikas. Hänen isänsä on jonkun suuren ja vanhan aateliskartanon omistaja. PORMESTARINNA. No mitä hän sitten on tullut tänne konttoristiksi? ALEKSANDRA. Tuossahan on muuan nenäliina. Neiti Salmela äsken haki nenäliinaansa. Minä menen kysymään, onko tämä hänen.
Päivän Sana
Muut Etsivät