Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Lapsenmielikuvituksensa taikalasin läpi näki hän koko tuon eriskummallisen tapahtuman: neljä hiirtä, sadun neljä verratonta hiirtä, joita ei kukaan ollut ikinä vielä nähnyt, tanssii ja pyörii vinhemmin kuin hiiret tai ihmiset konsanaan; yhä suuremmiksi ja suuremmiksi ne kasvavat, ne ulottuvat taivaisiin asti, ne polkevat koko maata; viimein alkaa maakin kieppua, se jyskää ja ryskää, kun lopuksi kaikuu äidin valtava: "pim, pam!"
Kun myrsky metsän halki pauhaa, jyskää, Ja aarnihonka toisen päälle ryskää Ja oksat kätkee, murtuu vieruspuut, Kumeesti kumpu ryskinästä kaikuu, Niin silloin viet mun luolan turviin, viet Mua itsehein, ja silloin aukenee Poveni syvät sala-taiat mulle.
Hongat nuokkuu Imatralla, Luonto näyttää huokaavan, Pohjantähti taivahalla On kuin silmä Jumalan; Kun se loistaa, Surut poistaa, Viittaa: tuoss' on kallis maa, Sykkimään mi syömmet saa. Vesi kiehuu, koski pauhaa, Päilyilevät pisarat, Aalto aalloss' etsii rauhaa, Jylhät vuoret notkuvat. Vuoksi jyskää, Riehuu, ryskää: On kuin jumalattaren Kutsu taistoon vapauden. Miksi makaat Suomalainen?
Mä valjastan varmaan Nyt varsani harmaan, Vien siskoni armaan Kanss' ajamaan. Taas kirkkaalla säällä Me luistinten päällä Niin lennämme jäällä Kuin tuulispää. Nyt uljahin alkaa Jo syöstellä jalkaa, Nyt kaikk' ylimalkaan Jo ennättää? On koululla lupa, Nyt lumesta tupa, Siin' istua hupa On muutamain. Vaan toiset ne ryskää Ja viskaa ja jyskää, Siit' ei tule yskää, Miehuutta vain.
Nyt ratsasrykymentti Jo ryskää paluullen; Ma tässä, kulta, sulle Tuon ruusuvihkosen. No nuopas kelpo kestit! Tuo maamme rasitus! Ja sydämessäsikin Ol' oiva majoitus. Mut kastraatit ne voihkii, Kun läksin ma laulamaan; Ne voihkii ja ne oihkii: "Sa laulat niin karkeaan." Niin alkaa laulun oivat Nuo äänöset pienoiset, Kuin kristalli ne soivat, Nuo hienot ja vienoiset.
He taitavat kieliäkin monenlaisia» ja nyt pani rouva sormensa pystyyn sekä rupesi, niihin osottaen, lausumaan: »Niin he taitavat tyskaa, saksaa, venskaa, venäjää ja ryskaa ja mitä kaikkia niitten nimet lienevätkään.» »Olipa niitä siinä jo yhtä monta kuin sormea oikeassa kädessänne», virkkoi Nummi ja lisäsi vielä: »Pidä vain, Joose, silmäsi auki! Mihinkä virkaan nuo oppineet tyttärenne aikovat?»
Sydänyö on äänten helske Sointuu korvissa. Hongat jyskää, Vuoret ryskää, Kallioilla louhet kaikuu,
Tulta orhin turpa tuiskaa, säkeniä säärivarret, turpa tuiskaa, harja kuiskaa; ryskää, paukkaa puut ja parret; kohta Pisanvuoren päältä piirtyy talven taivaankanteen mies, mi mennä aikoo täältä, saada synneillensä anteen.
Hän taiten kantaa, kallistaa Kuitenkin kupin viinaa, Käskee myös ottaa palasta Sen jonka mieli pitää. Viina se sitte välehen Nostaapi ilon vallan, Ja laulu yltyy äänetön, Va ralla ralli ralla. Mut joka paikat pahentaa Ja räyhyää ja ryskää, Sen miehet väestä vähentää, Ja pojat poijes viskaa. Vaan minä vainen yritän Sulhasen kanssa tanssiin, Oluttakin, jos taritaan, Ensin kulahuttaisin.
Salamat välähtelivät sakeaan, näytti välisti kuin koko maailma olisi yhtenä liekkinä ollut, ja sekaan jyrisi, että huone vavahteli ja ikkunalasit helinänä soivat. »Jeesus siunatkoon», lausui pelon äänellä Nikkilän emäntä. »Herran voima on suuri», supisi Viion leski. »Kylläpä ryskää», sanoi Nikkilä ja nousi virkeän näköisenä istualleen sängyssä.
Päivän Sana
Muut Etsivät